Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Arja Rantala.

Soten YAMK-tutkintoja käsittelevän kolumnisarjan logo.

Tutkimusmenetelmien opiskelu, tieteellisen tekstin tuottaminen ja tutkimuskielen ymmärtäminen ovat aivan keskeistä kaikille, jotka opiskelevat ylempää korkeakoulututkintoa eli Master-opiskelijoille. Tutkimusmenetelmien opiskeleminen auttaa oman opinnäytetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sekä suomen- että englanninkieliset Master-opiskelijat hyödyntävät opiskelussaan kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, mutta englannin kielellä opiskelevat myös tuottavat kaiken materiaalin englanniksi. Tutkimusmaailma on mielestäni hyvin mielenkiintoinen oma maailmansa, joka ei ole koskaan valmis.

Opetan tutkimusmenetelmiä Oulun ammattikorkeakoulussa kliinisen optometrian YAMK-tutkintoa opiskeleville. Kliinisen optometrian opiskelijoiden opiskelu on muutoin kliinistä, ja opinnot sisältävätkin biolääketiedettä ja silmälääketiedettä. Minua pyydettiin kirjoittamaan, mitä on tutkimusmenetelmien opiskelu englanninkielisessä kliinisen optometrian tutkinnossa.

Opiskelijat ovat kansainvälisiä, vaikka suurin osa heistä onkin Suomesta. He oppivat näyttöön perustuvan tutkimustiedon etsimistä, arvioivat erilaisia tutkimuksia arviointityökaluilla, opiskelevat määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä, harjoittelevat laadullisten ja määrällisten aineistojen analysoimista ja tulosten tulkitsemista, harjoittelevat tieteellisen tekstin kirjoittamista oman opinnäytetyön tutkimussuunnitelman kirjoittamisen muodossa sekä tekevät videoita tutkimusaiheestaan samalla jopa popularisoiden sitä. Näitä muuttamia mainitakseni. Tutkijana kasvaminen on myös palautteen antamista toisille opiskelijoille ja rakentavan kritiikin oppimista.

Näistä kaikista koostuu opiskelijoiden tutkimus- ja tiedontuottamusmenetelmien opiskeleminen englanniksi. Opintojakso on samansuuntainen kuin suomenkielinen tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmien opintojakso on. Toiveeni on, että opiskelijat oppivat tärkeitä asioita, joita he voivat hyödyntää omassa työssään. Salainen haaveeni on tietysti, että joku heistä jatkaisi jatko-opiskelijana yliopistossa. Koulutus antaa siihen mahdollisuuden. On hyvä pohtia, miten oppia lukemaan kansainvälisiä tutkimuksia, tuottamaan laadukasta tekstiä sekä tulkitsemaan tutkimustuloksia oikein.

Jokainen Methods of Research and Knowledge production -opintojakson opiskelija opiskelee ja tuottaa tekstiä sekä kommunikoi muulla kuin omalla äidinkielellään. Se jos mikä tuo haastetta ja motivoi oppimaan. Tänä päivänä englannin kielen taito on hyvin keskeistä ihan jokaisella työpaikalla, eikä todellakaan enää niin pelottavaa kuin mitä se oli 24 vuotta sitten aloittaessani itse tutkimusmenetelmien opiskelemista; kirjat ja tutkimusartikkelit haettiin kirjaston hyllystä, eikä internetiä vielä pahemmin ollut.

Tutkimusmenetelmien opiskeleminen ja tieteellisen tekstin tuottaminen vaativat sinnikkäitä istumalihaksia riippumatta siitä, tekeekö sitä englannin vai suomen kielellä. Internet on täynnä ilmaisia ja hyviä tutkimusmenetelmien opiskelumateriaaleja. YouTube on pullollaan hyviä kansainvälisten tutkijoiden konferenssipuheita ja oppitunteja täysin ilmaiseksi, niistä kun vain valitsee. Mutta se onkin aika haasteellista, koska asiantuntijoita näyttää olevan aika paljon. Ja sitten tuli korona, ja olikin todettava, että tutkimustulosten popularisointi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää työtä meille jokaiselle tutkijalle.

Yhteistoiminnallinen oppiminen on oikeastaan paras tapa oppia tuottamaan ja ymmärtämään tutkimuskieltä. Suosin hyvin paljon ryhmätöitä yksilötehtävien lisäksi. Yksin voi jumittua, mutta yhdessä jokainen tuo oman osaamisensa yhteiseksi hyväksi. Olen erittäin iloinen siitä, kuinka rohkeita opiskelijat ovat.

Korona-aika on tuonut omat haasteensa mutta myös mahdollistanut hybridiopiskeluun. Opiskeleminen Oulun ammattikorkeakoulussa mahdollistaa opiskelun kotoa käsin etäyhteyden välityksellä. On kuitenkin hyvä välillä tavata opiskelutovereita ihan kasvokkain.

Marraskuun Workshop-päivänä eräs opiskelija tuli kaukaa kotimaastaan Suomeen ja Ouluun ja sai ensikosketuksensa lumeen, ja mikä elämys se hänelle olikaan! Eräs toinen opiskelija antoi tällaisen palautteen:

Nyt minä ymmärrän tutkimusmenetelmistä jotain,
kun aikaisemmin en oikein hahmottanut,
mitä kaikkea tämä on.

Se on parasta, mitä opettajana voi saada.


Arja Rantala, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Valokuvassa Arja Rantala
Arja Rantala (kuva: Seija Leskelä, Kulmakuvaamo)


Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Liisa Kiviniemi.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla