Suomessa digitaalisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, ja Suomi on kansainvälisesti kärkimaita hyvinvoinnin ja terveyden sähköisessä tiedonhallinnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2020 toteuttaman kyselyn mukaan 22 prosenttia ihmisistä asioi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sähköisesti. Terveyskylä-sivuston tavoitteena on tuoda terveydenhuollon palveluja kaikkien kansalaisten ulottuville asuinpaikasta riippumatta. Tässä blogikirjoituksessa esitellään TerveyskyläPRO-palveluun liittyvää kehittämistyötä.

Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumisopintoihin kuuluu 10 opintopisteen laajuinen kehittämistehtävä, joka tehtiin palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen. Kehittämistehtävän aiheen opiskelijat saivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä-kehittäjiltä.

Kehittämistehtävän alkuperäisenä ideana oli mallintaa tai tehdä ohje, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voisivat hyödyntää TerveyskyläPRO-palvelun sisältöjä oman työnsä tukena. Kehittämistyöprosessi kuvattiin Miro-alustalle, joka on ryhmätyöskentelyyn tarkoitettu virtuaalinen valkotaulu. Työskentely tapahtui kokonaan etänä.

Mikä on TerveyskyläPRO-sivusto?

Terveyskylä on yliopistosairaanhoitopiirien tuottama julkinen verkkopalvelu. Virtuaalisairaala 2.0 -hanke oli yksi Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamista kärkihankkeista vuosina 2016–2018. Terveyskylä-palvelukonsepti suunniteltiin, kehitettiin ja tuotettiin yhdessä yliopistosairaanhoitopiirien kehittämisen osaamisverkoston kanssa. Konsepti koostuu kolmesta osiosta: avoin sivusto on suunnattu kaikille kansalaisille, Omapolku-palvelukanava on tunnisteinen palvelu potilaille ja TerveyskyläPRO puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu portaali. [1]

TerveyskyläPRO-palvelun tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle tietoa uusista toimintatavoista ja täydentää ammattilaisen osaamista esimerkiksi kliiniseen työhön tarkoitettujen oppaiden avulla. TerveyskyläPRO:sta löytyy myös digipalveluiden kehittämiseen tarkoitettuja verkkokursseja ja erilaisia e-osaamisen työkaluja. Palvelusta löytyy myös kansallinen asiantuntijahaku, jota voi hyödyntää esimerkiksi harvinaissairauksiin perehtyneen asiantuntijan etsimiseen. [1]

Opiskelijat saivat hyödyntää kehittämishaasteessaan vuoden 2021 TerveyskyläPRO-sivuston käyttäjäkyselyn tuloksia. Suurin osa vastaajista käytti TerveyskyläPRO:ta ajantasaisen tiedon, hoitokäytäntöjen ja hoitolinjausten tarkistamiseen ja etsimiseen sekä erilaisten verkkovalmennusten tekemiseen. Suurimmiksi haasteiksi TerveyskyläPRO-palvelun käyttöön vastaajat nimesivät muun muassa kirjautumisvaikeudet, ajanpuutteen sekä tiedon puutteen olemassa olevista sisällöistä.

Vastaajilta kysyttiin myös, olivatko he saaneet mielestään riittävästi opastusta TerveyskyläPRO-osion käyttöön. Vastauksista käy ilmi, että harva oli edes tietoinen TerveyskyläPRO-osiosta ja markkinointia tarvittaisiin lisää. Lisäksi vastaajat kokivat, että palvelussa liikkuminen oli hankalaa ja tarvitsisi paremmat ohjeet.

Kyselyn tulokset tukivat aikaisempaa kehittämissuunnitelmaa varten tehdyn kirjallisuushaun tuloksia. Tutkimukset korostavat uusien ja digitaalisten palveluiden tuottamia hyötyjä, mutta palvelun tunnettavuus ja käyttöaste on matala [2] [3].

Lopulta työn tavoitteena oli lisätä TerveyskyläPRO-osion tunnettavuutta ja luoda yleinen perehdytys- ja käyttöönottomalli, jonka avulla TerveyskyläPRO-osion käyttöä saataisiin lisättyä eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä.

Perehdytys- ja käyttöönottomallin työstäminen

TerveyskyläPRO-palvelun tunnettuuden lisäämistä ja sisältöjen hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen perehdyttämisessä ideoitiin aivoriihityöskentelyn avulla. Lisäksi siinä kehitettiin yleistä perehdytys- ja käyttöönottomallia.

Perehdytys- ja käyttöönottomallista haluttiin selkeä, visuaalisesti houkutteleva ja yhdeltä A4-sivulta helposti luettavissa oleva malli. Lisäksi perehdytys- ja käyttöönottomallin hyödyntämismahdollisuuksia haluttiin lisätä, ja siitä luotiin eposteri. Eposterissa on hyperlinkkejä, joiden kautta voi siirtyä suoraan haluamiinsa osioihin.

Perehdytys- ja käyttöönottomallista (kuva 1) tehtiin useita eri versioita, joita paranneltiin ja kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta ja toimeksiantajalta saadun palautteen perusteella. Mallin suunnittelun ytimenä on ollut asiakaslähtöinen toteutus. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön.

Kuviossa on esitelty TerveyskyläPRO:n palvelut: Tervetuloa Terveyskylä käyttäjäksi. Kirjaudu sisään organisaatiotunnuksillasi tai sosiaali- ja terveydenhuollon varmennekortilla. Tietoa-osiosta löydät erilaisia oppaita ja muita sisältöjä. Koulutukset-osiosta löydät erilaisia verkkokursseja, koulutustallenteita ja luentomateriaaleja. Palvelut-osioon on koottu päivittäisessä työssä hyödynnettäviä palveluita ja työkaluja. Virtuaalikeskukset kokoavat yhteen aiheittain, erikoisalueittain tai ammattiryhmittäin tärkeitä sisältöjä, palveluita ja työkaluja. Ajankohtaista-osiosta löydät ammattilaisille suunnattuja ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita. Tiesitkö, että voit koota etusivulle suosikkilistasi sisällöistä klikkaamalla otsikoiden edessä olevia tähtiä.
KUVA 1. Kehittämistyöprosessin lopputuotoksena syntynyt TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

TerveyskyläPRO – ammattilaisen osaamisen vahvistamiseksi

Perehdytys- ja käyttöönottomalli on geneerinen ja käytettävissä missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Jatkossa on tärkeää lisätä TerveyskyläPRO-sivuston markkinointia, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietoisuus palvelun sisällöistä ja käyttömahdollisuuksista lisääntyy.

Kehittämistyössä tuotettua materiaalia voidaan hyödyntää vastaamaan TerveyskyläPRO:n uudistuvaa visuaalista ilmettä. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.


Mari Katajisto
sairaanhoitaja (AMK)
Opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumisopintoja

Mirja Malmberg
sairaanhoitaja (AMK)
Opiskelee Savonia-ammattikorkeakoulussa Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumisopintoja

Elina Jokinen
fysioterapeutti (AMK)
Opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumisopintoja

Merja Männistö
yliopettaja
terveydenhoitajakoulutuksen tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Mika Paldanius
koulutuspäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö


Lähteet

[1] Terveyskylä.fi-verkkosivusto. 2022. Mikä on Terveyskylä? Hakupäivä 3.4.2022. https://www.terveyskyla.fi/tietoa-terveyskyl%C3%A4st%C3%A4/mik%C3%A4-on-terveyskyl%C3%A4

[2] Jylhä-Ollila, M. & Lietzèn, V. 2020. Hoitotyön digitalisaatio. Terveyskylä.fi verkkopalvelun käyttö sairaanhoitajan työssä. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020103121865

[3] Rosenlund, M. 2019. Terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä tiedon laadusta Terveyskylä.fi-portaalissa. Itä-Suomen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 27.6.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20191457

Post Views: 1 575