Moniammatillisessa tiimissä jaetaan tietoa ja keskeinen kommunikaatioväline on konsultaatio. Konsultaatiota voidaan kehittää kognitiivisen ergonomian keinoin tukemaan konsultaation tiedonkäsittelyn vaatimuksia ja vähentämään kognitiivisia kuormitustekijöitä konsultaatiotilanteessa. Moniammatillisen tiimin yhdessä sovitut käytänteet sujuvoittavat konsultaatiota. Tämä artikkeli perustuu Pia Pulkkisen Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnon opinnäytetyöhön.

Valokuva, jossa peukaloita ympyrässä.
Konsultaatiolla jaetaan moniammatillisessa tiimissä tietoa ja osaamista (kuva: ål nik/pixabay.com/).

Hoitotyö on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa korostuvat työn kognitiiviset vaatimukset. Kognitiivisella ergonomialla voidaan kehittää työtä, työkäytäntöjä ja työolosuhteita, joiden avulla työtä voidaan hallita, sujuvoittaa sekä vaikuttaa työhyvinvointiin. [1]

Moniammatillisessa työskentelyssä eri ammattilaisten tietotaito jaetaan ja kaikkien asiantuntemus laajenee [2]. Moniammatillinen tiimi työskentelee tehokkaammin kuin tiimin yksittäinen jäsen. Hyvin toimivan tiimin on todettu lisäävän työntekijöiden työtyytyväisyyttä. [3]

Konsultaatio on laadukkaan hoitotyön perusta. Konsultaatio on tärkeä työväline potilaan oikean hoidon saamiseen. Onnistuneen konsultaation edellytykset ovat tiedon kulku ja oikean tiedon välittyminen. [4]

Moniammatillisen tiimin jäsenet tunnistavat sujuvan konsultaation merkityksen hoitotyössä

Konsultaatiota tarvitaan usein päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. Kognitiivisen ergonomian keinoin voidaan sujuvoittaa moniammatillisen tiimin yhteistyökäytäntöjä. Yhteistyön sujuminen konsultoinneissa johtaa nopeampiin ratkaisuihin potilaan asioissa. Tämä edellyttää moniammatillisen tiimin yhteisiä käytäntöjä ja ohjeistuksia. [1]

Raportoinnin ja konsultaation tueksi on kehitetty ISBAR-menetelmä. ISBAR on strukturoitu suullisen tiedonkulun työkalu, jonka tiedot koostuvat I (identify eli potilaan tiedot), S (situation eli potilaan tilanne ja syy yhteydenottoon), B (backround eli taustatiedot), A (assessment eli nykytilanne) ja R (recommendation eli toimintaehdotus. ISBAR- menetelmän on todettu tehostavan ja selkeyttävän moniammatillisen tiimin kommunikaatiota. [1] [5] [6] [7]. ISBAR- menetelmän käyttöönottoa helpottaa sen sisällyttäminen osaksi työpaikan rutiineja [8].

Moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta

Pulkkisen opinnäytetyön tutkimusosiossa selvitettiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Fokusryhmän puolistrukturoituun teemahaastatteluun osallistui kuusi (n=6) moniammatillisen tiimin jäsentä. Fokusryhmä koostui lääkäreistä, hoitajista sekä fysioterapeutista.

Tutkimustulosten mukaan kognitiivinen ergonomia konsultaatiotilanteessa tarkoittaa tekijöitä, jotka sujuvoittavat konsultaatiota. Konsultaatiota sujuvoittavia tekijöitä oli konsultaation rakenteellisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä ja moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tutkimus osoittaa, että moniammatillinen tiimi voi osaltaan merkittävästi vaikuttaa konsultaatiokäytäntöön ja sen kehittämiseen kognitiivisen ergonomian näkökulmasta.

Työntekijät kokivat rakenteellisuuden sujuvoittavan konsultaatiota, johonka kuului rakenteinen tiedonkeruu, tiedon tiivistäminen ja strukturoitu runko konsultaatiossa. Konsultaation rakenteisuutta työntekijöiden mielestä tuki työyhteisön tarpeisiin muokattu ISBAR-menetelmä. Työntekijät kokivat tärkeäksi selkeästi esitetyn yhteydenoton syyn, kiireellisyysarvion tekemisen, järjestelmällisesti esitetyt taustatiedot sekä selkeän konsultaatiokysymyksen. Työntekijän kokeneisuus selkeytti konsultaatiota. Rakenteellisuuden ansioista konsultaatioon pystyi työntekijöiden mielestä antamaan tehokkaasti kohdennetun vastauksen.

Työntekijät kokivat, että työyhteisön kyky organisoida työtä sujuvoitti konsultaatiota kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tähän liittyi konsultaatioon perehdyttäminen sekä yhteiset käytänteet tukemaan konsultaatiota. Yhteinen käsitys kiireellisyysarviosta ja ajanvarauskirjojen yhteneväisyys sujuvoitti konsultaatiota samoin ISBAR-menetelmän sisällyttäminen osaksi työpaikan rutiineja. Konsultaatiota pystyttiin sujuvoittamaan myös vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä.

Moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot koettiin sujuvoittavan konsultaatio. Tähän liittyi työtä tukeva vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, jossa uskallettiin kysyä neuvoa ja konsultaatio esitettiin rauhallisesti. Tärkeänä koettiin potilaslähtöisyys sekä moniammatillisuus, jossa kunnioitettiin toisten ammattilaisten asiantuntijuutta. Lisäksi konsultoijan asenteellisuus ei saanut näkyä konsultoidessa.

Konsultaatiota kehitetään moniammatillisen tiimin yhteisillä ohjeilla

Opinnäytetyössä toteutettiin myös kehittämisiltapäivä, jossa tutkimustulosten pohjalta kehitettiin yhteiset ohjeet konsultaatiolle kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Kehittämisiltapäivään osallistui viidestä moniammatillisesta tiimistä yhteensä 14 hoitajaa tai lääkäriä. Tutkimusaineiston pohjalta nousi kolme kehitettävää teemaa: rakenteinen konsultaatio, kiireellisyysarvio näkyväksi yhdenmukaisille ajanvarauskirjoille sekä konsultaation kultaiset säännöt.

Konsultaation rakenteisuutta kehitettiin suunnittelemalla valmiit fraasit potilastietojärjestelmään ISBAR-menetelmän pohjalta. Työntekijät kokivat, että fraasien avulla tiedonkeruuta konsultaatiota varten voidaan yhdenmukaistaa sekä kirjaamista nopeuttaa. Lisäksi fraasit ohjaavat kysymään oleellisia tietoja potilaalta ja ohjaavat työyhteisössä sovittuihin käytänteisiin.

Kiireellisyysarvion näkyväksi tekeminen yhdenmukaisille ajanvarauskirjoille toteutettiin kehittämisiltapäivässä muokkaamalla eri tiimien ajanvarauskirjoja yhdenmukaisiksi sekä laittamalla ajanvarauskirjoille näkyväksi kiireellisyysarvio aikamääreineen. Ajanvarauskirjoille voidaan laittaa paperikonsultaatiota, jolloin työntekijä voi rauhassa perehtyä aiheeseen sopivalla hetkellä eikä aiheuteta työn keskeytymisiä ja ympäristön häiriöääniä. Kiireellisyysarvion tekemisellä voitiin varmistaa potilaan oikea-aikainen hoito sekä vaikuttaa työnhallintaan.

Kehittämisiltapäivässä luotiin tiimeihin yhteiset konsultaation kultaiset säännöt, joilla pyrittiin vaikuttamaan kognitiivisen ergonomian näkökulmasta konsultaatiokäytäntöön. Säännöt sisälsivät ohjeita toisen työn keskeyttämiseen, konsultaation valmisteluun, kiireellisyysarvioon sekä vastuunjakoon esimerkiksi potilaan jatkohoidon suhteen.

Moniammatillisen tiimin osallistaminen on tärkeää yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämisessä

Tutkimustuloksissa kuvattiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta sekä keinoista kehittää konsultaatiota kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksissa nousi esiin kolme osa-aluetta: konsultaatiota tukeva rakenteellisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä sekä moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että konsultaation kehittäminen kognitiivisen ergonomian näkökulmasta on melko laaja kokonaisuus, mutta moniammatillinen tiimi voi itse merkittävästi vaikuttaa konsultaation kehittämiseen.

Konsultaatiota voidaan sujuvoittaa kognitiivisen ergonomian näkökulmasta moniammatillisen tiimin yhteisiä toimintakäytäntöjä kehittämällä. Tärkeää olisi osallistaa työntekijät yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja sisällyttää uudet toimintatavat osaksi työpaikan päivittäisiä rutiineja. Yhteiset käytänteet sujuvoittavat konsultaatiota ja mahdollisesti lisäävät työssä jaksamista.

Pulkkinen Pia
Valmistunut kliiniseksi asiantuntijaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä

Kypsyysnäyte perustuu opinnäytetyöhön:

Pulkkinen, P. 2022. Sujuva konsultaatiokäytäntö auttaa jaksamaan. Konsultaatiokäytännön kehittäminen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisessa tiimissä kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Oulun ammattikorkeakoulu, Kliininen asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090419826


Lähteet

[1] Kalakoski, V., Käpykangas, S., Valtonen, T., Selinheimo, S., Koivisto, T., Paajanen, T. & Louhimo, R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos. Helsinki. Hakupäivä 6.7.2021. https://oma.tsr.fi/api/pro5]jects/fb43943e-053c-4f8d-bcb7-5dc04ce6811a/attachment/17302d7d-9b33-4393-aae1-1c3f58a285b4

[2] Mönkkönen, K., Leinonen, L., Arajärvi, M., Hovatta, A-E., Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus.

[3] Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly. Opas muuttuvaan työelämään. Tuumakustannus.

[4] Louhimo, J. 2019. Onnistunut konsultaatio – potilaan parhaaksi! Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135 (5), 486–90. Hakupäivä 22.5.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo14802

[5] Lee, S. Y., Dong, L., Lim, Y. H., Poh, C. L. & Lim, W. S. 2016. SBAR: towards a common interprofessional team-based communication tool. Medical Education 50 (11), 1167–1168. Hakupäivä 22.5.2021. https://doi.org/10.1111/medu.13171

[6] Ya-Ya, W., Qiao-Qin, W., Frances, L., Wei-Jiao, Z. & Shao-Mei, S. 2017. Interventions to improve communication between nurses and physicians in the intensive care unit: An integrative literature review. International Journal of Nursing Sciences 5 (1), 81–88. Hakupäivä 23.5.2021. https://doi.org/10.1016/j.ijnss.2017.09.007

[7] Müller, M., Jürgens, J., Redaèlli, M. & Klingberg, K., Hautz, W. E. & Stock, S. 2018. Impact of the communication and patient hand-off tool SBAR on patient safety: a systematic review. British Medical Journal Open 8 (8), e022202. Hakupäivä 23.5.2021. http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2018-022202

[8] Coolen, E., Engbers, R., Draaisma, J., Heinen, M. & Fluit, C. 2020. The use of SBAR as a structured communication tool in the pediatric non-acute care setting: bridge or barrier for interprofessional collaboration? Journal of Interprofessional Care. Hakupäivä 25.10.2021 https://doi.org/10.1080/13561820.2020.1816936

Post Views: 1 166