Takaisin kokoomateoksen etusivulle

Nyt tehtävillä päätöksissä liittyen kirjaston tiloihin ja muihin strategisiin ratkaisuihin on väistämättä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksenteon tueksi täytyisi olla se kuuluisia kristallipallo, jotta tietäisi mitä velvoitteita kirjastolaitokselta ja taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa tullaan vaatimaan. Näköpiirissä on, että kirjastotyö tulee painottumaan yhä enemmän yli hallintokuntien ja eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Myös kuntalaisia tulee osallistaa palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun enenevissä määrin. Lisäksi kirjastopalveluiden toimintaa ja palvelutuotantoa tulee osata arvioida eri näkökulmista. Tässä artikkelissa kerrotaan Mikkelin kaupunginkirjaston kokemuksista palveluiden tuottamisesta uudella tavalla.

Mikkelin seutukirjasto Mirjan logo.
Mikkelin liikkuvien palveluiden logo (graafinen ilme: Groteski)

Liikkuvat palvelut kirjastotyön tulevaisuus?

Viime vuoden puolella ilmestyi päivitetty asiakirja Sivistyksen suunta 2030: kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Valmistumassa on myös uusi Yleisten kirjastojen suunta 2021–2024-asiakirja. Asiakirjassa on nostettu esille toimintaympäristössämme tapahtuvat ilmiöt sekä muutokset ja niiden merkittävä vaikutus kirjastojen toimintaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi työn muutos, lukutaidon ja sivistyksen rappeutuminen, eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos. [1]

Kirjastotyön muutos näkyy palveluiden digitalisoitumisessa ja ammatillisten sisältöjen muuttumisena. Tulevaisuudessa kirjastoalan ammattilaiset työskentelevät osana laajempia moniammatillisia verkostoja. Palveluita tuotetaan aktiivisesti ja laaja-alaisesti yhteistyössä kunnan muiden palveluntuottajien ja eri toimijoiden kanssa verkossa, tapahtumissa ja kirjaston ulkopuolella. Toiminnassa hyödynnetään yhteisiä resursseja korostaen kokeilevaa kulttuuria. [1]

Kuntatalouden tiukentuessa kirjastojen on ryhdyttävä kehittämään täysin uusia joustavia palvelumuotoja sekä ryhdyttävä vahvistamaan hakeutuvia ja liikkuvia palveluita. [1]

Mitkä ihmeen Mikkelin liikkuvat palvelut?

Mikkelin kaupungissa lakkautettiin vuonna 2020 kolme lähikirjastoa. Liikkuvat palvelut perustettiin korvaamaan Mikkelin seutukirjaston kolmen lakkautetun lähikirjaston lakkautettuja palveluita. Kyseessä on uusi palvelumuoto, jossa viedään kirjaston aineistoja ja kirjaston ammatillista osaamista kirjaston tilojen ulkopuolelle. [2] Liikkuvat palvelut eivät luonnollisestikaan korvaa lakkautettuja kirjastoja.

Mirja-kirja-auto ja tarpeisto

Liikkuvassa kirjastopalvelussa työskentelee kaksi kirjastonhoitajaa. Työhön kuuluvat liikkuvan kirjastopalvelun suunnittelu, hoitaminen ja kokoelmatyö. Työssään apuna heillä on leasing-sopimuksella hankittu Volkswagen Transporter -pakettiauto nimeltään Mirja.

Kyseessä ei ole suinkaan perinteinen kirjastoauto. Auton tavaratilaan on asennettu kiinteä hyllykkö ensiapulaukun, kuormaliinojen ja muiden tarvikkeiden säilyttämistä varten. Mukaan mahtuu kolme kirjavaunua, kuusi laatikkoa kirjoja ja kirjakasseja. Kullekin asiakasryhmälle on hankittu omat kirjavaunut, jotka lastataan autoon päivän kohderyhmän mukaan. Vaunuja on yhteensä yhdeksän. Käytännössä vaunut lastataan ja puretaan autoon, alumiinista lastaussiltaa pitkin.

Mukana kulkee muutakin tarpeistoa: muovilaatikoita suojakansineen, nokkakäryt, kynnysluiska, teltta, taittopyörä, suojahuppu kirjavaunuille, messumattoja, rantalippuja, jatkojohtoja ja kaikkea muutakin tarpeellista. Kirjastonhoitaja Riia Marttinen Mikkelin kaupunginkirjastosta toteaakin: ”Päivä alkaa lastaushommilla. On tärkeää kiinnittää huomiota ergonomiaan ja työturvallisuuteen heti toiminnan alkuvaiheessa, jotta mahdollisilta työtapaturmilta vältyttäisiin”.

Kuvassa pakettiauto, jonka takaovi on auki.
Kirjastoauto Mirja lastattuna (kuva: Riia Marttinen)

Pop-up-kirjastoissa on asiakkaille tarjolla rajattu 300–400 niteen kokoelma, joka muodostuu pääsääntöisesti kirja-aineistosta. Aineistoa ei voi varata ennakkoon. Aineistot puretaan autosta ja laitetaan esille pystytettävään pop-up-kirjastoon. “Palvelutiskiin asennetaan mukana kulkeva kannettava tietokone, kuittitulostin, viivakoodinlukija ja kaikkea muuta asiakaspalvelussa tarvittavaa materiaalia. Pop-up-kirjastot ovat kaikille avoimia. Pop-up-kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Lumme-kirjastoon.”

Kuvassa pakettiauto.
Mikkelin seutukirjaston Mirja-kirja-auto (kuva: Riia Marttinen)

Liikkuvien kirjastopalveluiden toiminta

Liikkuvat kirjastopalvelut eivät ole pelkkä auto millä viedään kirjastopalveluita päiväkodeille, kouluille ja lakkautettujen kirjastojen alueiden asukkaille, joiden on hankala asioida Mikkelin pääkirjastossa. Mukana viedään kirjastoammatillista osaamista, neljän viikon periodeissa vaihtuvalla aikataululla.

Liikkuvien kirjastopalveluiden toiminnan keskiössä ovat kouluille toimitettavat kirjakassit. Mikkelin kaupunginkirjastossa kouluyhteistyötä toteutetaan muun muassa Kirjastopolun muodossa. Liikkuvat palvelut hoitavat lakkautettujen kirjastojen alueella toimivien koulujen kirjavinkkaukset. Yhtenä painopisteenä kouluyhteistyössä on myös erityisopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö.

Päiväkotien kaikki ryhmät voivat hyödyntää koulujen pop-up-kirjastoa. Päiväkodeille suunnattu ohjelma ja toiminta painottuu sanataiteeseen satutuokioiden ja erilaisten työpajojen muodossa. “Liikkuvat palvelut osallistuvat myös lastentapahtumiin, kuten esimerkiksi Hulivilikarnevaaleihin. Liikkuvilta palveluilta voi tilata eri tapahtumiin muun muassa sanataidepajoja, satutuokioita sekä lasten- ja nuorten vinkkauksia. Mikkelissä yhteistyötä tehdään kaupungin muiden toimijoiden ja eri yhdistysten kanssa”, kertoo Riia Marttinen Mikkelin kaupunginkirjaston liikkuvista palveluista.

Liikkuvat palvelut tavoittavat myös aikuisia

Vaikka uusi palvelumuoto on varsin tuore, tavoittaa se jo nyt myös aikuisasiakkaita. Kohderyhmänä on lakkautettujen kirjastoalueiden iäkkäämpi väestö. Tavoitteena on järjestää toiminnallista kirjavinkkausta ja kirjallisuustuokioita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Uutuutena on selkolukupiiri, joka järjestetään kehitysvammaisten asumisyksikössä.

Tavoitteena on pystyttää pop-up-kirjastoja esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, joissa panostetaan lukuinnostuksen herättämiseen ja digitaalisten taitojen opastukseen sekä kirjavinkkaukseen. Yhteistyökumppaneina voisivat olla eri palveluntuottajat. Pop-up-kirjaston mukana kulkee jättitabletti, jolla voi lukea sähköisiä aikakauslehtiä Lumme-kirjastojen eMagz- ja ePress-palveluiden välityksellä.

Kehitteillä on myös aikuisille suunnattu lukuneuvontapalvelu. Lukuneuvontapalvelussa kirjastoalan ammattilaiselta voi pyytää sähköisesti tai lomakkeella lukuvinkkejä ja kirjalistoja. Sovittaessa voidaan asiakkaalle kerätä valmis lainattava kirjakassi. “Säännöllistä toimintaa on suunniteltu Essoten, eri järjestöjen kuten Setlementin sekä seurakunnan kanssa. Pop-up-kirjastoissa nousee erityisen tärkeäksi sosiaalinen kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys”, toteaa Riia Marttinen Mikkelin liikkuvista kirjastopalveluista.

Joustavuutta liikkuvilla palveluilla

Uutta palvelumuotoa ei ole suinkaan tarvinnut lähteä kehittämään omin voimavaroin. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Mikkelin seutukirjastolle rahoituksen Joustavuutta liikkuvilla palveluilla -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja tukea liikkuvia palveluita sen alkuvaiheessa sekä luoda käytänteitä ja työkaluja osallistavaan palveluiden kehittämiseen.

Mikkelin liikkuvat palvelut ovat osuva ja rohkaiseva esimerkki kirjastotyön muutoksesta ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksista. Kirjastotyö on perinteisesti mielletty tarkasti aikaan ja paikkaan sidotuksi. Mikkelissä ei jääty voivottelemaan lähikirjastojen lakkautusta, vaan lähdettiin tuottamaan kirjastopalveluita uudella tavalla. Keskeisessä asemassa on innovatiivinen ja osaava henkilökunta unohtamatta annettuja resursseja uudessa tilanteessa.

Mikkelin liikkuvien palveluiden malli voi olla tulevaisuutta monessa kunnassa. Mikkeliltä rohkea katse kristallipalloon. Vaatiiko kirjastotyö tulevaisuudessa vielä laaja-alaisempaa osaamista, moniammatillista yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotantoon? Sen aika näyttää, mutta valmistautuminen kirjastotyön muutokseen kannattaa aloittaa jo nyt.


Frilander Tarja, opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelmassa (YAMK)

Tötterström Jouko, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö


Lähteet

[1] Kirjastot.fi. 2020. Suunta-asiakirja 2021–2025. Onneksi on kirjasto! Hakupäivä 3.12.2020. https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/9.Suunta-ty%C3%B6ryhm%C3%A4_YKN1-2020pptx.pdf

[2] Mikkelin kaupunginkirjasto. 2020. Liikkuvat kirjastopalvelut. Hakupäivä 3.12.2020. https://kirjasto.mikkeli.fi/liikkuvat-kirjastopalvelut/

Alueellinen kehittämistehtävä: Kuopio 2020. Mirja-auto Mikkelistä. Hakupäivä 25.11.2020, https://savonake.fi/2020/11/06/mirja-auto-mikkelista/

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019. Finlex. Hakupäivä 11.5.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166

Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492. Finlex. Hakupäivä 11.5.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492

Marttinen, R. 2020. Kirjastonhoitaja, Mikkelin kaupunginkirjasto: liikkuvat palvelut, kuvat. Haastattelu 15.10.2020. Tekijän hallussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:20. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. Hakupäivä 3.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-466-5

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:20. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. Hakupäivä 3.12.2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf

Kuntaliitto. 2019. Sivistyksen suunta 2030: kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Hakupäivä 3.12.2020. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Sivistyksensuunta2019_0.pdf

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN). Kansalaisen kirjasto. Olennainen osa suomalaista osaamista. Yleisten kirjastojen suunta 2016–2020. Hakupäivä 3.12.2020. https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/yleisten-kirjastojen-suunta-2016-2020-web.pdf

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN). Yleisten kirjastojen neuvoston pöytäkirjat 2021–2024. Hakupäivä 3.12.2020. https://www.kirjastot.fi/neuvosto/poytakirjat/1_2020