Terveydenhuollon digitaaliset palvelut saavutettaviksi yhteiskehittämällä

Terveydenhuollon digitalisoitumisen myötä digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomioita eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Leikkausosaston verkkosivujen saavutettavuuden kehittämisestä käynnistyneen tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa uutta käyttäjälähtöisesti koottua tietoa saavutettavien ja nykyaikaisten verkkosivujen rakentamisen tueksi.

Internet toimii tärkeänä tietolähteenä potilaille ja sairaaloiden verkkosivut ovat kärjessä terveystiedon lähdetietona [1]. Suomessa internetin käyttö on yleistä myös iäkkäämpien ihmisten keskuudessa [2] [3]. Verkkosivuilla jaettava potilasohjausmateriaali on suurelle osalle asiakkaista helposti saavutettavissa ja sähköinen materiaali on aikaa säästävä sekä kustannustehokas vaihtoehto perinteiselle ohjausmateriaalille [4] [5].

Väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin ehdotetaan teknologiaa, jonka ensisijaisena kohteena ovat ikääntyvät ihmiset [2] [6] [7] [8]. Väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen myötä tulee palvelujen kehittämisessä kiinnittää erityistä huomiota saavutettavuuteen ja siihen, että kehitys tapahtuu ihmisten eikä teknologian ehdoilla [9] [10] [11]. Digitaalisten palvelujen kehittämistyössä erilaisten ihmisryhmien tarpeet tulisi huomioida ja tarjota asiakkaille mahdollisuuksia vaikuttamiseen osallistamalla heitä palvelujen kehittämiseen [3].

Digipalveluita kaikille

Suomessa väestön ikääntyminen on edennyt nopeasti muihin Euroopan maihin verrattuna, ja Suomi on yksi johtavista digitalisaatiota sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyntävistä maista [3]. Ikääntyneiden keskuudessa digiteknologia on koettu hyväksi vaihtoehdoksi perinteiselle palvelulle sen käytännöllisyyden ja edullisuuden vuoksi. Kolmannes ikääntyneistä kokee digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen helpottavan palveluiden käyttöä. [7] [8]

Alhainen sosioekonominen asema on ikääkin merkittävämpi heikentävä tekijä digitalisoivan maailman hallitsemisessa, ja se voi aiheuttaa käyttäjäryhmien välille eriarvoisuutta. Aiempi kokemus digitaalisen teknologian käytöstä ja teknologian tunteminen lisäävät luottamusta digitaaliseen teknologiaan. Aikaisemman kokemuksen puuttuessa muiden käyttäjien kokemukset ja muut tietolähteet vaikuttavat digitaaliseen teknologiaan luottamiseen. Ystävien ja sukulaisten positiiviset käyttökokemukset lisäävät niiden henkilöiden luottamusta digitaaliseen teknologiaan, joilla ei itsellä ole siitä aiempaa käyttökokemusta. Luottamusta tietotekniikkaa kohtaan lisäävät myös terveydenhuollon henkilöstön antama neuvonta ja ohjaus tietotekniikan käyttöön. Digitaalisen teknologian luotettavuuteen vaikuttaa lisäksi palvelua tarjoavan organisaation luotettavuus. [9]

Verkkosivujen saavutettavuus

Ikääntyneiden, vammaisten, maahanmuuttajataustaisten ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lisäksi digitaalisesti syrjäytyneiksi jäävät helposti ne, joilla on rajallinen suomen kielen taito, heikko tuntemus palvelujärjestelmästä tai kognitiivista heikentymistä. Digitaalisten palvelujen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi palvelutarjoajien tulee kiinnittää huomiota palvelun saavutettavuuteen. [2] [12]

Saavutettavuus on digitaalisen maailman esteettömyyttä. Digitaalinen tieto on teknisesti saavutettavissa, kun se on käytettävissä erilaisilla päätelaitteilla ja ymmärrettävyyttä tukevilla tekniikoilla. Helppokäyttöisyys on vaivattomasti käytettävää sekä helposti hahmotettavaa ja navigoitavaa. Ymmärrettävyys muodostuu ymmärrettävästä ja selkeästä kielenkäytöstä sekä mahdollisuudesta tarjota tietoa tekstinä, kuvina ja videona. Palvelusta tulee saavutettava vasta sitten, kun palvelu on saatavilla eri kanavien kautta sekä digitaalisesti että painetussa muodossa. Palvelujen suunnittelun lähtökohtana tulisikin olla kaikille sopiva suunnittelu, joka vähentää tarvetta tehdä esteetöntä palvelua huomioimalla ihmisten moninaiset tarpeet jo alusta alkaen. [10] [13] [14] [15]

Yhdenvertaisuutta edistävä digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan kansainvälistä verkkosisällön saavutettavuusohjeen (Web Content Accessibility Guidelines, WCAG) uusinta WCAG 2.1 versiota. WCAG säätelee verkkosisältöjä, kuten teknistä toteutusta, mutta myös sivuilla julkaistua sisältöä, kuten tekstiä, asiakirjoja, videoita, kuvia ja äänitteitä. Näin ollen WCAG-vaatimusten tulee olla koodaajien ja kehittäjien lisäksi myös kaikkien sisältöä luovien tiedossa. [13] [16] [17] [18]

Yhteiskehittämällä verkkosivuille saavutettavuutta

YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin leikkaussalin verkkosivujen kehittämismahdollisuuksia benchmarkkaamalla esimerkillisiä verkkosivuja ja keräämällä tietoa käyttäjien odotuksista ja toiveista asiakasraatia osallistavalla kyselytutkimuksella. Näiden tutkimustietojen pohjalta toteutettiin asiakasraadin osallistava yhteiskehittämisen työpaja. Osallistavalla yhteiskehittämisellä käyttäjien näkemykset saatiin osaksi kehittämistä.

Helppolukuista terveystietoa kaikille

Yhteiskehittämisen työpajan tulosten perusteella verkkosivuilla tulisi välttää organisatorisia termejä ja ammattisanastoa. Asiakasraadin mukaan lääketieteellisten termien käyttö potilasohjauksessa aiheuttaa potilaissa huolta ja epävarmuutta ohjeen ymmärtämisestä.

Terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välinen yhteinen kieli synnyttää luottamusta ja madaltaa kynnystä kysyä epäselväksi jääneitä asioita [19]. Vaikka lääketieteellisten termien voidaan ajatella auttavan potilasta oppimaan sairaudesta ja kommunikoinnissa hoitohenkilöstön kanssa [20], voidaan potilasmateriaalin ymmärrettävyyttä parantaa korvaamalla monimutkaiset lääketieteelliset termit maallikkotermeillä ja yksinkertaistamalla sanastoa [21].

Terveystietojen ymmärtämisen tukeminen antaa kaikille mahdollisuuden hallita omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja hoitoaan [22] ja siksi verkkosivuilla olevan materiaalin tulisi olla helppolukuista ja ymmärrettävää [23] [24]. Terveydenhuollon digitalisaation edistymisen myötä sairaalan verkkosivujen merkitys kasvaa ja monipuolistuu. Kiinnittämällä huomiota saavutettavuusesteiden poistamiseen saadaan verkkosivujen käyttäjäkuntaa laajennettua.

Verkkosivuille potilasnäkökulmasta luotujen potilastarinoiden uskottiin karsivan leikkausosastoon liittyvää turhaa mystiikkaa. Digitaalinen potilastarinoiden kertominen on yleistyvä toimintatapa terveystiedon jakamisessa. Digitaalinen tarinankerronta on positiivinen, mukaansatempaava ja tehokas tapa merkityksellisen tiedon välittämiseen ja se auttaa potilaita tuntemaan olonsa varmemmaksi. Potilastarinoiden on vertaiskokemuksien lisäksi tarjottava tarkkaa ja uskottavaa terveystietoa. [25]

Kerronnallisuutta kuvilla ja videoilla

Narratiivisilla viesteillä, jotka sisältävät myös kuvia tarinankertojasta, on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia terveysuskomuksiin. Videona toteutettujen kerronnallisten viestien vaikutus näyttää olevan erityisen voimakas ja tehokas. [26] Videot ja muut visuaaliset muodot voivat poistaa joitakin saavutettavuuden esteitä ja mahdollistaa helpon saatavuuden sekä selkeyden [22].

Kuvapankista poimittujen kuvituskuvien sijaan aitojen samaistuttavissa olevien ihmisten kuvat ja narratiiviset tarinat luovat verkkosivuille uskottavuutta ja empatiaa. Leikkausosaston verkkosivuille toivottu potilaan leikkauspäivän kulku saattaa tukea muun muassa anestesiaan liittyvien leikkausvalmisteluvaatimusten ymmärtämistä sekä mahdollisesti vähentää leikkaukseen liittyvää jännitystä. Toisaalta leikkauspäivän kulkuun vaikuttavat monet tekijät saattavat muuttaa sen etenemistä, jolloin yleinen leikkauspäivän kulun kuvaus voi olla harhaanjohtava.

Visuaalinen kartta sisällöntuottajan tukena

Käyttäjälähtöisten ja saavutettavien verkkosivujen sisällöntuottaminen vaatii perehtyneisyyttä ja syventymistä WCAG 2.1 verkkosisällön saavutettavuus -ohjeisiin, käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin sekä ymmärrettävän ja selkeän tekstin tuottamiseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena syntynyt visuaalinen kartta (kuvio 1) [27] toimii terveydenhuollon henkilöstölle verkkosivujen sisällöntuottamisen muistitauluna.

Visuaalisen kartan avulla pystytään uudistamaan verkkosivujen rakennetta, sisältöä ja saavutettavuutta uudella ja innovatiivisella tavalla. Sen avulla voidaan varmistaa, että lopputulos palvelee sekä verkkosivujen käyttäjiä että sisällöntuottajia parantaen käyttäjäkokemusta ja tiedon saavutettavuutta.

Tanja Landén-Riggs
sairaanhoitaja
Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks)
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Maiju Valli
sairaanhoitaja
Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks)
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Karoliina Paalimäki-Paakki
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
Hyvinvointi ja kulttuuri

Eija Hautala
lehtori
TKI-yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Landén-Riggs, T., & Valli, M. (2024). Leikkausosaston verkkosivujen käyttäjälähtöinen kehittäminen [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Palveluliiketoiminnan kehittäminen). Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247654

Lähteet

[1] Macakoğlu, Ş.S., & Peker, S. (2023). Accessibility evaluation of university hospital websites in Turkey. Universal Access in the Information Society, 22, 1085–1093. https://doi.org/10.1007/s10209-022-00886-8

[2] Pirhonen, J., Lolich, L., Tuominen, K., Jolanki, O., & Timonen, V. (2020). “These devices have not been made for older people’s needs” – Older adults’ perceptions of digital technologies in Finland and Ireland. Technology in Society, 62. https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2020.101287

[3] Kyytsönen, M., Aalto, A-M., & Vehko, T. (2021). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021 Väestön kokemukset (raportti 7). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0

[4] Dekkers, T., Melles, M., Groeneveld, B. S., & de Ridder, H. (2018). Web-Based Patient Education in Orthopedics: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research, 20(4), e143. https://doi.org/10.2196/jmir.9013

[5] DiLeo, R. A, Miller, W. F., Lembo, M. F., & Coviello, A. L. (2021). The Impact of Provider Websites on Patient Decision Making. Journal of Marketing Development and Competitiveness, 15(3), 19–25.

[6] Kainiemi, E., Saukkonen, P., Virtanen, L., Vehko, T., Kyytsönen, M., Aaltonen, M., & Heponiemi, T. (2023). Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Digital Health, 9. https://doi.org/10.1177/20552076231173559

[7] Valokivi, H., Carlo, S., Kvist, E., & Outila, M. (2021). Digital ageing in Europe: a comparative analysis of Italian, Finnish and Swedish national policies on eHealth. Ageing and Society, 43(4), 835–856. https://doi.org/10.1017/S0144686X21000945

[8] Weck, M., & Afanassieva, M. (2023). Toward the adoption of digital assistive technology: Factors affecting older people’s initial trust formation. Telecommunications Policy, 47(2), 102483. https://doi.org/10.1016/j.telpol.2022.102483

[9] Solovjew-Wartiovaara, A., Aspivaara, C., & Nyman, S. (2023). Megatrendit 2023: Näitä kehityskulkuja emme voi ohittaa [uutinen]. Sitra. https://www.sitra.fi/uutiset/megatrendit-2023-naita-kehityskulkuja-emme-voi-ohittaa/

[10] Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Esteettömyysdirektiivi. https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi

[11] Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 32). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6

[12] Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., & Kouvonen, A. (2023). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375–400. https://doi.org/10.1177/02610183221105035

[13] Etelä-Suomen aluehallintovirasto. (2023). Digi kuuluu kaikille. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

[14] Invalidiliitto ry. (2023). Saavutettavuus. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus

[15] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Esteettömyys ja saavutettavuus. Teoksessa Vammaispalvelujen käsikirja. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus

[16] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/2102/EU, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1–15. http://data.europa.eu/eli/dir/2016/2102/oj

[17] World Wide Web Consortium. (2019). Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1. Ohje 4.1 Yhteensopiva. Haettu 24.8.2023 osoitteesta https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/#robust

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/882/EU, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista. EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882

[19] Mäkelä, M., Hupli, M., & Kuusisto, A. (2023). Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja omaisten tiedonsaanti – ja tarpeet sairaalasta kotiutuessa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(4), 426–438. https://doi.org/10.23996/fjhw.126953

[20] Wagner, A. S., Milzer, M., Steindorf, K., Kiermeier, S., Schmidt, M. E., & Maatouk, I. (2024). Cancer-related fatigue: Quality, credibility, usability, and readability of information on websites of health care institutions in Germany. Patient Education and Counseling, 121, 108135. https://doi.org/10.1016/j.pec.2024.108135

[21] Gulbrandsen, T. R., Gulbrandsen, M. T., O´Reilly, O. C., Gao, B., Phipatanakul, W., P., & Nepola, J. V. (2023). Health literacy in shoulder arthroplasty: a quantitative assessment of the understandability and readability of online patient education material. Seminars on arthroplasty: JSES, 33(4), 619–626. https://doi.org/10.1053/j.sart.2023.04.010

[22] Gursul, D. (13.6.2022). Health information: are you getting your message across? NIHR Evidence. https://doi.org/10.3310/nihrevidence_51109

[23] Institute for Disability Research, Policy, and Practice. (2020). Implementing Web Accessibility. Haettu 29.3.2024 osoitteesta https://webaim.org/intro/#implementing

[24] Selkeästi meille -hanke. (2023) 10 vinkkiä ymmärrettävään verkkopalveluun. https://www.selkeastimeille.fi/ohjeet-ja-vinkit/10-vinkkia-verkkopalveluun/

[25] Park, E., Forhan, M., & Jones, C. A. (2021). The use of digital storytelling of patients’ stories as an approach to translating knowledge: a scoping review. Research Involvement and Engagement, 7(58). https://doi.org/10.1186/s40900-021-00305-x

[26] Hirschey, R., Bryant, A., Walker, J. S., & Nolan, T. S. (2020). Systematic Review of Video Education in Underrepresented Minority Cancer Survivors. Cancer Nursing, 43(4), 259–268. https://doi.org/10.1097%2FNCC.0000000000000829

[27] Landén-Riggs, T., & Valli, M. (2024). Leikkausosaston verkkosivujen käyttäjälähtöinen kehittäminen [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu). Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247654