Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöt

 tiedote (C) Suomen ympäristökeskus Syke

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).

Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla, jossa kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta.

Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.

Tieliikenteessä myönteistä päästökehitystä ajoi ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteiden eli ajettujen kilometrien väheneminen. Toisaalta edellisvuotta pienempi polttoaineiden biokomponenttien osuus kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin vuoden 2020 päästötason alle.

Rakennusten muun erillislämmityksen (öljy, kaasu, puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,5 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta vajaalla prosentilla.

”Vuosi 2022 jatkoi poikkeuksellisten maailmanlaajuisten epäsuotuisten tapahtumien sarjaa Ukrainan sodalla, jonka vaikutukset heijastuivat useille päästösektoreille. Haitallisia vaikutuksia pystyttiin kuitenkin hillitsemään laajoilla energiansäästötoimilla. Vaikka vuoden 2022 tiedoissa näkyy tietyiltä osin hieman takapakkia aiempaan päästökehitykseen nähden, voidaan jatkossa odottaa myönteisempää kehitystä etenkin energiasektorilla,” sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.

 

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmissa kunnissa merkittäviä lisätoimia

Vuoden 2022 ennakkotietojen julkaisun yhteydessä päästötietopalveluun (paastot.hiilineutraalisuomi.fi/) lisättiin myös kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Hinku-laskentasääntöjen mukaisen seurannan lisäksi palvelusta on saatavilla myös alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin.

Vuoden 1990 alueelliset päästöt mahdollistavat alueiden päästövähennystahdin vertailun suhteessa kansallisiin tavoitteisiin vuosina 2030 (-60 %), 2040 (-80 %) ja 2050 (-90–95 %). Taakanjakosektorilla Suomen päästövähennystavoite on -50 prosenttia vuosina 2005–2030.

Vuosina 1990–2022 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35,9 prosenttia ja taakanjakosektorilla vuosina 2005–2022 noin 22,1 prosenttia. Aktiivisen ilmastotyön toteuttamisen ohella päästövähennystahdissa on selviä alueellisia eroja. Erot liittyvät muun muassa demografisiin ja maantieteellisiin ominaisuuksiin sekä elinkeinorakenteellisiin muutoksiin.

Vertailutiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan useimmissa kunnissa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimia tarvitaan rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen ohella erityisesti tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Laskelmat ja menetelmäkuvaus ovat saatavissa hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla.

 

 Päästöjen kehitys sektoreittain vuosina 2005-2022 Pohjois-Pohjanmaalla

 

 

 

 

Alkuvuodesta 2023 julkaistut kunta- ja maakuntakohtaiset kulutusperäiset päästöt täydentävät jo olemassa olevaa laskentadataa ja tuovat uuden näkökulman päästökehityksen tarkasteluun. Tutustu kulutusperäiseen päästölaskentaan Suomen ympäristökeskuksen hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla.