Kestävä kehitys mukana joka koulutuksessa 

Keräämme opiskelijoiltamme palautetta säännöllisesti esimerkiksi vuosittain järjestettävällä opiskelijakyselyllä.  Tammi–helmikuussa 2021 toteutettuun kyselyymme vastattiin ennätyksellisen paljon. Opiskelijakyselyn mukaan 74 % AMK-opiskelijoistamme ja 88 % YAMK-opiskelijoistamme on tyytyväisiä opetukseemme. Opintojen työelämälähtöisyyteen tyytyväisten osuus AMK-opiskelijoista on 79 % ja YAMK-opiskelijoista 86 %. Opintoihinsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä on 81 % AMK-opiskelijoista ja 93 % YAMK-opiskelijoista.   
  
Vuosittain toteutettavasta valtakunnallisesta uraseurannasta saamme tietoa meiltä valmistuneista ja heidän työuristaan. Syksyllä 2020 toteutetun kyselyn mukaan meiltä vuonna 2015 valmistuneista 85 % on tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon.  He myös työllistyvät hyvin, sillä vastanneista valmistumishetkellä vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 66 % ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen 83 %.  Lisäksi vastaajista 87 % on tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa.  Kyselyssä selvitettiin aiempaa tarkemmin YAMK-tutkinnon vaikutusta vastaajien työuraan. Erinomainen tulos oli se, että 83 % koki ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen parantaneen heidän asemaansa työmarkkinoilla.  
  
Taloustutkimus selvitti loppuvuodesta 2020, millaisena vuonna 1. vuoden opiskelijamme ovat kokeneet rekrytointimarkkinointimme. Suositteluhalukkuutta mittaavan NPS-indeksin tuloksemme oli jälleen erinomainen: 49. Markkinointimateriaalimme perusteella opiskelijat pitävät meitä luotettavana, nykyaikaisena, kiinnostavana ja yhdenvertaisena korkeakouluna.  
 

Tehtävänämme on kouluttaa osaavaa työvoimaa erityisesti Pohjois-Suomeen. Onnistummekin siinä hyvin, sillä iso osa meiltä valmistuneista jää alueelle töihin.  
   
Valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn vuosina 2018–2020 vastanneista alumneistamme 74 %:lla ensimmäinen työpaikka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla, ja 63 % työskenteli alueellamme viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Alueellemme jää erityisesti hoitotyön ammattilaisia sekä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja.  
  
Valmistuneiden lisäksi opiskelevat ovat mukana alueemme kehittämisessä. Lukuvuonna 2020–2021 opiskelijamme suorittivat 816 harjoittelua sekä tekivät 162 projektia ja 586 opinnäytetyötä. Opiskelijamme kävivät eniten harjoittelussa Oulun kaupungilla, SSAB Europe Oy:llä ja Nokia Oyj:llä.  Projekteja tehtiin eniten Nokia Oyj:lle, Nokia Solutions and Networks Oy:lle ja Piimega Oy:lle ja opinnäytetöitä puolestaan Nokia Oyj:lle,  Oulun kaupungille ja Talenom Oyj:lle.   
  
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoillemme puolestaan tärkeimmät harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikat ovat Oulun yliopistollinen sairaalassa, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun kaupungissa, Oulunkaaressa ja NordLabissa

Sairaanhoitajista on tällä hetkellä monin paikoin pula. Arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy puolet. Lisäksi sairaanhoitajista yli kolmannes on harkinnut alanvaihtoa.  
   
Jotta alalle valmistuisi riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä, olemme kolmen viime vuoden ajan lisänneet sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Sairaanhoitajakoulutuksemme on vetovoimainen: esimerkiksi vuonna 2020 yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli neljä ensisijaista hakijaa.   
   
Aloituspaikkojen lisääminen ei ole ainoa tapamme olla parantamassa hoitajapulaa. Apuna ovat myös esimerkiksi työn opinnollistaminen, tutkinnon suorittaminen monimuotokoulutuksessa ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Monimuotokoulutus puolestaan mahdollistaa työskentelyn opintojen ohella, sillä lähipäiviä on vain muutama kuukaudessa. Henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa voidaan puolestaan sovittaa työssäkäynti ja opinnot joustavasti yhteen.  
   
Pilotoimme myös lukuvuonna 2021–2022 uudenlaista mallia opiskella lähihoitajasta sairaanhoitajaksi yhdessä Kalajoen kaupungin kanssa. Kahdeksan lähihoitajaa kaupungin eri työyksiköistä opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussamme 55 opintopistettä, minkä jälkeen he hakeutuvat tutkinto-opiskelijoiksemme. Tavoitteena on opiskella mahdollisimman paljon sairaanhoitajan työtehtäviä Kalajoen kaupungin omissa hoitoalan työympäristöissä. Kerromme pilotin sujumisesta ensi vuoden yhteiskuntavastuuraportissamme tarkemmin.  

Parannamme rakennusalan työnjohtajapulaa rakennusmestareiden muuntokoulutuksella. Pohjois-Suomessa käynnistyy lähivuosina useita suuria rakennushankkeita, jotka tarvitsevat koulutettua työvoimaa johtotehtäviin.  Suunnittelimme syksyllä 2021 alkavan muuntokoulutuksen, jossa oli 30 aloituspaikkaa.  
 
Koulutuksessa suoritetaan rakennusmestarin AMK-tutkinto kahdessa vuodessa, kun normaalisti koulutus kestää 3,5 vuotta. Tutkinto antaa talonrakennustyömaiden vastaavan työnjohtajan pätevyyteen vaadittavat opinnot kaikissa vaativuusluokissa sekä erityisalojen vastaavan työnjohtajan pätevyyteen vaadittavat opinnot betoni-, puu-, teräs- sekä pohjarakentamisessa. Koulutukseen on myös sisällytetty tietomallinnuksen opetusta. 

Sinä Osaat! Tytöt ja teknologia -hankkeen #kaikkientekniikka-kampanja haastoi tekniikan aloilla työskentelevät naiset toimimaan roolimalleina sekä kertomaan, miksi valitsivat alan ja mikä siinä kiehtoo. Myös tekniikan alan yritykset saattoivat osallistua kampanjaan kertomalla, miksi työntekijöiden moninaisuus on yritykselle tärkeää. Kampanjassa painotettiin, että ammatilla ei ole sukupuolta.  
  
– Vaikka me kaikki olemme tekniikan ja teknologian käyttäjiä, on tuotteiden takana hyvinkin yksipuolinen porukka. Tuotteista tulee aina parempia, kun niiden takana on moninaisempi tiimi, kertoo Sinä osaat! -hankkeen projektipäällikkö Kaisa Orajärvi Oulun ammattikorkeakoulusta.  
Tarinoita tekniikan maailmasta voi lukea hankkeen verkkosivuilta.

Laajensimme Oamk  Highway  -mallin tekniikan alan lisäksi luonnonvara-alalle. Oamk Highwayssä toisen asteen opiskelijalle luvataan opiskelupaikka tekniikan tai luonnonvara-alan tutkinto-ohjelmastamme, jos hän suorittaa opiskeluaikanaan määrittelemämme 15 opintopistettä sekä toisen asteen koulutuksen. Tavoitteenamme on lisätä lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa opiskelevien kiinnostusta tekniikkaan ja luonnonvara-alaan sekä nopeuttaa heidän pääsyään korkeakouluun.   
  
– Oamk Highway laajentui luonnonvara-alalle, jossa meillä on jo tiivis yhteistyö usean luonnonvara-alan kouluttajan kanssa. Tämä on hieno mahdollisuus toisen asteen opiskelijalle saada opiskelupaikka Pohjois-Suomen vetovoimaisimmasta korkeakoulusta, sanoo Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön johtaja Ville Isoherranen.  
  
Tarjoamme useita vaihtoehtoja tehdä korkeakouluopintoja jo toisen asteen aikana. Opiskelija voi tutustua häntä kiinnostavaan alaan tekemällä yksittäisiä kursseja tai isompia opintokokonaisuuksia. Jos hän tulee myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi, voidaan suoritetut opinnot hyväksilukea tutkintoon. Suurin osa opinnoista on maksuttomia, ja ne toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Uudistamme medianomikoulutustamme vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Uudistamisen perustana on Opetushallituksen tilaama selvitys media- ja viestintäalan osaamistarpeista.   

Uusi medianomikoulutus tulee sisältämään edelleen sekä journalistista että visuaalisen suunnittelun osaamista. Tavoitteena on joustavoittaa opintoja genrerajat ylittäen ja osaamista jakaen. Asiantuntijuus karttuu monialaisissa tiimeissä, korkeakouluyhteistyössä ja työelämäyhteydessä fyysisiä ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen.    
  
Viestintäala on murroksessa digitaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Tulevaisuudessa media- ja viestintäalan tehtävien kirjo monipuolistuu entisestään, ja sisällöntuotannon ohella osaamista tarvitaan strategisessa päätöksenteossa sekä vuorovaikutuksessa ja kohderyhmien tavoittamisessa.

Optometrian ylempi ammattikorkeakoulututkintomme palkittiin Vuoden Näköteko -tunnustuksella. Syksyllä 2020 alkanut koulutuksemme on Suomen ensimmäinen kliinisen optometrian ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelma, joka edistää suomalaista silmäterveydenhuoltoa ja optometrian osaamista. NÄE ry perusteli valintaansa muun muassa sillä, että tutkinto-ohjelmamme huomioi erityisesti ikääntyvän väestön silmäterveydenhuollon osaamiselle ja työnjaolle jatkossa asetetut haasteet.   
  
Lisäksi tätä koulutusta mukana kehittämässä ollut optometrian lehtorimme Tuomas Juustila valittiin Vuoden 2020 optikoksi.  Tunnustus jaetaan vuosittain ansioituneelle tai poikkeuksellisen suorituksen tai teon tehneelle Suomessa laillistetulle optikolle. Tunnustuksen myöntävät Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry.