Bioanalyytikon koulutus tarjoaa monia vaihtoehtoja

Taru Saviranta opiskelee toista vuotta bioanalyytikoksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Hänen mielestään bioanalyytikon koulutus sopii kaikille kiinnostuneille, sillä aiemmalla koulutustaustalla ole merkitystä alalla menestymiseen. 

Oulun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelija Taru Saviranta päätyi alalle kiinnostuksesta biologiaa, tietotekniikkaa ja asiakaspalvelua kohtaan. Hän kiinnostui alasta myös siitä syystä, että alalla on hyvät työllistymismahdollisuudet ja monta erikoistumisvaihtoehtoa.

– Olin kuullut alasta paljon hyvää ja kun aloin googlettamaan eri aloja, kuvaus bioanalyytikon koulutuksesta iski minuun parhaiten. Tuntui myös siltä, että tämän alan opiskelu ei lyö lukkoon mitään, vaan valmistumisen jälkeen on useita mahdollisuuksia valita mihin suuntaan lähtee, Taru kertoo.

Taru on pitänyt opiskelusta paljon ja opinnot ovat vastanneet hänen odotuksiaan.

– Monimuoto-opiskelu vaati alkuun vähän totuttelua, kun pitää itse ajoittaa ja suunnitella paljon opintoja. Opiskelu on kuitenkin ollut todella antoisaa ja monipuolista. Töitä joutuu tekemään paljon, mutta opiskelu ei ole ollut kuitenkaan liian haastavaa.

Erityisesti Taru on pitänyt harjoitteluista, etenkin mikrobiologian, molekyylibiologian ja geenitekniikan harjoittelut ovat olleet hänen mielestään kiinnostavia.

– Harjoittelutunneissa parasta on se, kun pääsee itse huomaamaan oman kehityksen.

Teoriaa etänä, käytäntöä lähipäivinä

Bioanalyytikon monimuoto-opinnoissa teoriaopintoja suoritetaan pääosin etänä, kun taas lähipäivät keskittyvät enimmäkseen tentteihin ja käytännön harjoitustunteihin.

– Lähipäivät ovat yleensä intensiivisiä ja pitkiä, päivät saattavat kestää kuuteenkin asti. Saman päivän aikana voi olla tenttejä ja useita eri harjoitustunteja.

Tarun mukaan koulutus vaatii opiskelijalta järjestelmällisyyttä, suunnittelua ja ajanhallintakykyä.

– Opiskelijalta vaaditaan itseohjautuvuutta, sillä opintoja tehdään paljon etänä. Myös harjoitustunneilla opettajalta saadaan usein vain ohjeistus tehtävään, jonka jälkeen ongelmia pohditaan itsenäisesti ja luokkakavereiden kesken.

Tarkkuus ja huolellisuus on tärkeää

Tarun mukaan bioanalyytikolle tärkeitä taitoja on tarkkuus, huolellisuus ja kyky keskittyä.

– Usein laboratorioon mentäessä käsitellään pieniä pitoisuuksia ja herkkiä materiaaleja. Laboratoriossa työskentely vaatii huolellisuutta, sillä esimerkiksi värittömien nesteiden kanssa työskennellessä saattaa herkästi mokata.

Lisäksi bioanalyytikon työ vaatii asiakaslähtöisyyttä ja kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

– Kaikki on opeteltavissa, jos vain löytyy motivaatiota.

Tulevaisuus avoinna

Tarulla ei ole vielä selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia, vaan hän uskoo niiden selkiytyvän tulevien harjoittelujen myötä.

– Pitää vielä pohtia, mihin suuntaan lähden valmistumisen jälkeen. Haluaisin kyllä edes osan työajasta työskennellä asiakkaiden kanssa enkä jäädä ihan täysin laboratorion seinien sisään.

Taru kertoo olevansa myös hyvin kiinnostunut tieteestä eikä sen takia näe esimerkiksi tutkimusryhmässä työskentelyä mahdottomana vaihtoehtona.

– Asiakkaat ja työkaverit ovat minulle työelämässä kuitenkin se kantava voima, joten en halua jäädä vain laitteiden pariin työskentelemään.

Opinnot sopivat kaikille

Tarun mukaan bioanalyytikon opinnot sopii kaikille kiinnostuneille eikä alalla menestymiseen vaikuta onko taustaltaan ammattikoulun vai lukion käynyt.

– Tietysti tällä alalla on hyötyä esimerkiksi kemian, fysiikan tai biologian osaamisesta, mutta ei haittaa, vaikka aiempaa osaamista ei löytyisikään.

Taru kertoo, etteivät monet tiedä, miten monipuolista bioanalyytikon työ voi olla.

– Ala on vielä melko tuntematon eivätkä ulkopuoliset pääse laboratorioihin katsomaan työskentelyä. Monet saattavat helposti luulla, että työ olisi pelkkää näytteenottoa, vaikka todellisuudessa työhön kuuluu paljon muutakin.

Lisäksi Taru vinkkaa, että nyt olisi hyvä sauma hakea opiskelemaan alaa, sillä bioanalyytikoilla on tällä hetkellä todella hyvät työllisyysnäkymät Suomessa.