Asiatyyli

Asiatyyli       Osatekijät     Tuntomerkit    

Otsikointi ja kappalejako

Asiakirjoittamisen lähtökohtana on yleiskielen hallinta. Yleiskieli on selkeää, yksiselitteistä ja helppolukuista. Teksti on jäsennelty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, sen virke- ja lauserakenteet ovat selkeitä ja sanasto nasevaa. Luettavuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat sanasto, lyhenteiden käyttö ja lauserakenteet sekä asiallinen ja kielellinen virheettömyys. Nämä vaatimukset toteutuvat vain harjoittelun ja tekstin muokkaamisen avulla.

ASIATYYLIN TUNNUSPIIRTEET

Asiatyylin tunnistaa seuraavista piirteistä (Kauppinen, Nummi, Savola & Hänninen 2000, 11 - 12):

- asiasisältö on keskeistä

- monimutkaisen asian ymmärtämistä ei hämärretä vaikeaselkoisella esitystavalla

- viestin tyyli on tilanteen ja lukijan mukainen

- teksti on viimeisteltyä ja virheetöntä

- motto: tekstin suunnitteluun käytetään maksimaalinen aika mutta kirjoittamiseen minimaalinen tila.

Asiatyylin esimerkkejä löytyy esimerkiksi lehtiuutisista ja tietosanakirjoista. Etuna asiatyylisessä tekstissä on se, ettei tekstin tulkintaan tarvitse keskittyä vaan itse asia nousee tärkeimmäksi:

Technopolis allekirjoitti maaliskuussa Vantaan kaupungin ja Ilmailulaitoksen omistaman Lentoasemakiinteistöt Oyj:n kanssa kauppakirjan 2,6 hehtaarin maa-alueesta Helsinki-Vantaalta. Kauppahinta oli 5,7 milj. euroa. Tonttikauppa oli ensimmäinen kahdessa vaiheessa vuonna 2001 solmittujen esisopimusten mukaan toteutettavaksi sovituista maa-alueiden kaupoista. Toinen vaihe on vastaavan suuruinen ja toteutetaan maaliskuussa 2004. (Technopolis Oyj:n pörssitiedote 15.7.2002 klo 11.00, Verkko-Kaleva 19.8.2002.)

Arkityylissä on usein puhekielisiä muotoja ja sanoja, jotka poikkeavat normaalikäytöstä. Se ei sovi asiatyyliseen tekstiin, koska tekstiä voidaan tulkita useilla tavoilla:

Halford: Cricible: Vanha Judas Priest -kultakurkku Rob Hallford ei osoita väsymisen merkkejä uudella kokopitkällään, joka seuraa varsin mukavasti menestynyttä parin vuoden takaista soolodebyyttiään Resurrection. Bändin tarjoilema rivakka voimametalli huokuu energiaa ja fiilistä, Robin kruunatessa kokonaisuutta timanttisilla laulusuorituksilla. On hieno huomata, että miehessä riittää vielä tahtoa ja kykyä luoda mehevää metallia, tästä parhaimpina esimerkkeinä vaikkapa One Will ja Handing Out Bullets. (Suosikki 9/02.)

Slangilla ymmärretään usein puhekieltä, mutta myös eri ammattialoilla on oma puhekielensä, ammattislanginsa. Sekään ei sovi asiatyyliseen tekstiin, sillä slangisanasto useimmiten on lukijalle vierasta tai lukija ymmärtää sen eri tavoin kuin kirjoittaja:

Viime keväänä rönötin lähtökaltsilla. Tsiigasin ku murkut alko heräämään ja roudaamaan uusia orsia pesäänsä. (Helsingin Sanomat 20.5.1990.)

Seuraavassa on esimerkki ammattislangista. Teksti on sisäisenä viestinä varmaankin täysin selvä varsinaiselle vastaanottajalle, mutta meille ulkoisen viestinnän näkökulmasta lukeville muutamien sanojen merkitykset jäävät salaisuuksiksi eikä teksti siksi ole asiatyyliä:

Oulun paperitehtaan käyttöpäiväkirjassa (PK6 jälkikäsittely) 7.9. kello 13.50 todetaan liimasäiliön olevan ryytteessä, eli nahkoittunut varsinkin yläosastaan ja että laitettiin pesukoira ja vesi uudesta lämminvesilinjasta ja kysytään vielä, josko löytyisi toimiva roikutettava koira jostakin. Asiasta todetaan vielä 8.9. klo 12.32: "Osastomestari ostaa useita roikotettavia pesukoiria edelleen piilotettaviksi ympäri tehasta." (Staffin Pohjoinen. Stora Enson Pohjois-Suomen yksiköiden henkilöstölehti 6/2003.)

Hallinnon kieli on usein ns. kapulakieltä, jonka tunnuspiirteitä ovat vaikeaselkoisuus, pitkävirkkeisyys ja erikoistunut ammattisanasto. Se ei sovi selostavantyyliseen asiaviestintään:

Jos joku tulopoliittisen sopimuksen osapuolista katsoo, että edellä tarkistetussa ansiokehitystarkastelussa ei sen jonkin sektori- tai sopimusalan osalta ole päästy sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen, voi asianomainen sopijaosapuoli vaatia ansiokehitystarkastelun siirtämistä tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan siten kuin tulopoliittista sopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa on tarkemmin sovittu. (Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus 2001 - 2002.)

Puhekielimäinen kirjoitus on kovin laveaa, jaarittelevaa ja epätarkkaa:

Kuljettajan käyttäytyminen eri tilanteissa
Auto tulee aikataulun mukaan pysäkille ja kaikki kunnossa, matkustajia 20 - 30. Pysäkiltä nousee matkustaja autoon ja rupeaa kiivaasti moittimaan kuljettajaa että missä olet kytännyt kun et aikataulussa pysy. Kuljettaja vastaa kohteliaasti, että olemme ihan aikataulussa. Johon matkustaja vastaa että minä itse katsoin aikataulukirjasta eikö se pidä paikkaansa ja kuka korvaa kun myöhästyn etelän junasta. Kuljettaja tarkistaa kirjan ja näyttä matkustajalle että kyllä tämä on oikein tehty ja ajat ovat oikein. Matkustaja tuhahtaa että eikö sitä kirjaa voisi tehdä hel pommin luettavaksi ettei kävisi näin että katsoo väärimperin pääteaseman aikaa. (Kylänpää - Neuvonen 1988: Viesti suomeksi, 46.)

Markkinointitekstien tyyli sopii esimerkiksi esitteiden ja www-sivujen kieleksi, mutta koska se on tulkinnanvaraista, se ei sovi asiatyyliseen raporttiin:

Oraksen hanat tekevät keittiöstäsi ja kylpyhuoneestasi ylellisen. Oraksen hanat ovat ylellisiä, mutta samalla käytännöllisiä. Tuotteita, jotka helpottavat arkisia askareitasi. Ylellisyyttä on esimerkiksi se, että hana avautuu ja sulkeutuu ilman voimankäyttöä, jopa käsin koskematta. Tai että saat haluamasi lämpöistä vettä heti, säätelemättä. Jokaisen Oraksen tuotteen muoto ja tekniset ratkaisut on suunniteltu niiden käyttäjän mukavuutta ajatellen. Ylelliseen arkeen. (OrasFirst.) 

KIRJALLISEN VIESTIN OSATEKIJÄT

Kirjallisen viestin osatekijöiksi voidaan mainita seuraavat (Kylänpää & Piirainen 1999):

1. Ulkoasu

2. Esitystapa

3. Asiasisältö

-> Vähimmäistulos: myönteinen kuva kirjoittajasta ja kirjoittajan taustaorganisaatiosta.

SELKOKIELEN TUNTOMERKIT

Viesti on laadittava sellaiseksi, että lukija ymmärtää sen mahdollisimman oikein. Tekstin luettavuutta suunnitellessa on hyvä muistaa selkokielen tuntomerkit (Kylänpää & Piirainen 1999: 37):

1. Käytetään lyhyitä virkkeitä (yli 15-sanaiset ovat pitkiä) ja kappaleita (yli 6 - 8-riviset ovat pitkiä).

2. Vältetään vaikeita lauserakenteita (ei monta lauseenvastiketta ja sivulausetta yhteen virkkeeseen).

3. Käytetään runsaasti verbejä ja substantiiveja.

4. Vältetään pitkiä sanoja (perusmuodossa yli 4 tavua).

5. Käytetään yleiskielen tuttuja sanoja.

6. Oudot ja vaikeat sanat selitetään tekstin yhteydessä.

7. Vältetään erityissanastoa, esimerkiksi ammattikieltä, slangi- ja murresanoja sekä symbolisia ja abstrakteja ilmauksia, mm. lyhenteitä.

8. Kielikuvia käytetään varoen ja mahdollisen tarpeen mukaan ne selitetään.

9. Kerronta on rakenteeltaan selkeää ja loogisesti etenevää.

10. Mitä oudompi ympäristö, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota sen ja mahdollisten taustatekijöiden selittämiseen.

11. Tulostusasu helpottaa lukemista, kun käytetään isohkoja kirjasimia sekä kapeata palstaleveyttä, reiluja rivi- ja kappalevälejä sekä runsasta kappalejakoa.

OTSIKOINTI JA KAPPALEJAKO

Asiatekstin otsikointi on lyhyttä, nasevaa ja kattavaa. Otsikko kertoo tekstin olennaisen sisällön. Se ei saa olla liian pitkä eikä liian yleinen. Otsikon on sovittava tekstin tyyliin.

Jätehuollon järjestäminen

Roskat roskakoriin!

Pääotsikon ja sivuotsikoiden välillä on oltava hierarkia. Pääotsikon ja sivuotsikoiden on toimittava johdonmukaisesti.

Kappalejaossa keskeistä on sijoittaa yksi ajatus- tai asiakokonaisuus yhteen kappaleeseen. Tekstinkäsittelyssä käytetään vasensuora-asettelua. Kappaleet erotellaan toisistaan useimmiten tyhjällä rivivälillä, mm. vakioasettelua noudatettaessa.

Tekstin luettavuuden kannalta on hyvä vaihdella kappaleiden mittoja. Yksivirkkeistä kappaletta pidetään liian lyhyenä ja katkonaisena. Toisaalta liian pitkä kappale on raskaslukuista.