SIMHE-Oamk (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on ollut suunnittelemassa ja kehittämässä ukrainalaisille suunnattua valtakunnallista valmentavaa koulutusta. Yhdeksän ammattikorkeakoulun luoma kokonaisuus antoi yhden konkreettisen väylän kohti korkeakouluopintoja. Oulun ammattikorkeakoulun vastuulla koulutuskokonaisuudessa oli vastata liiketalouden opetuksesta sekä opiskelijoille annettavasta digituesta.
Kolmenkymmenen opintopisteen valmentava koulutus, Preparatory Programme for Higher Education Studies in English (taulukko 1), toteutettiin lukuvuoden 2023─2024 aikana noin 5,5 kuukauden koulutuskokonaisuutena yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistoteutuksena. Koulutus järjestettiin verkko-opetuksena, joten digitaitojen ja siihen annettu tuki olivat tärkeässä roolissa. Opiskelijat valittiin koulutukseen kirjallisen ja suullisen kielikokeen avulla, ja englannin taitotason tuli olla vähintään Yki 3 eli keskitasoa.
Opintojen alussa kaikille opiskelijoille pakollinen opintojakso oli Valmiudet korkeakouluopintoihin (Introduction to Finnish Higher Education and Study Skills), johon oli integroitu Digital Skills -osuus. Toinen pakollinen digitaitoja sisältävä opintokokonaisuus oli Monialainen koulutus- ja urasuunnittelu (Building my international career). Digital Skills -osuudet suoritettiin itsenäisesti verkossa videoiden, opetusmateriaalien ja harjoitustehtävien avulla. [1] Tämän lisäksi lukujärjestykseen oli kiinnitetty digitukitunteja, joissa opiskelijat pystyivät saamaan ryhmäapua. Myös yksilöllistä apua ja tukea oli tarjolla.
Kohderyhmän lähtökohdat verkko-opiskeluun
Eri aloilla vaikuttavien digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn aikakaudella Suomi on noussut yhdeksi digitalisaation johtavista maista. Erityisesti Suomi tunnetaan julkisen sektorin digikehityksen edelläkävijänä. [2] Teknologinen kehitys on vaikuttanut myös koulutusprosesseihin, ja verkko-opiskelun mahdollisuudet ovatkin suomalaisissa korkeakouluissa lähes rajattomat. Monessa Euroopankaan maassa ei olla yhtä pitkällä verkkopedagogiikassa kuin Suomessa. Suomalaiset opiskelijat ovat tottuneet hyödyntämään oppimisen erilaisia verkkoalustoja jo vuosien ajan, mutta esimerkiksi ukrainalaiset saattavat olla ensimmäisen kerran digiopiskelun äärellä.
Kohderyhmän kokemattomuus verkko-opiskelusta näkyi valmentavassa koulutuksessa. Opiskelijat tarvitsivat tukea hyvin erilaisissa asioissa liittyen esimerkiksi Moodleen, tunnuksiin ja sähköpostin käyttöön. Lisäksi tuli huomioida, että opiskelijat opiskelivat noin keskitason englannilla eli kielimuuri aiheutti myös ohjaustarvetta.
SIMHE-tiimistä pystyttiin antamaan ohjausapua venäjäksi, mikä nopeutti opiskelijoiden oppimista sekä helpotti digiasioiden haltuunottoa. Konkreettisesti tämä näkyi siten, että toisen opiskelukuukauden loppuun mennessä opiskelijoiden kysymykset olivat harvinaisia ja pääasiassa selventäviä. SIMHE-tiimin osallistuminen projektiin helpotti ja nopeutti opiskelijoiden perusdigitaalisten työkalujen ymmärtämistä sekä hallintaa verkko-opetuksen alalla. Ajan myötä opiskelijat uppoutuivat enemmän korkeakoulutuksen valmentavan koulutuksen sisällölliseen ohjelmaan ja pystyivät omaksumaan substanssiin liittyvää materiaalia, digihaasteiden jäädessä taka-alalle.
Digital Skills -opintokokonaisuuden toteutus
Digital Skills -opintokokonaisuus oli jaettu kuvan 1 mukaisiin osa-alueisiin, johon sisältyi pakollisia ja vapaaehtoisia tehtäviä. Pakolliset tehtävät olivat osa isompaa Valmiudet korkeakouluopintoihin (Introduction to Finnish Higher Education and Study Skills) -opintokokonaisuutta. Myös vapaaehtoisia tehtäviä sai halutessaan tehdä, mutta varsinaisesti ne olivat osa Monialainen koulutus- ja urasuunnittelu (Building My International Career) -opintokokonaisuutta.
Tehtävien tekemiselle oli suoritusajat opintokokonaisuuksien toteutusaikojen mukaan (kuva 2). Opiskelijat seurasivat itsenäisesti etenemistään merkitsemällä valmiin tehtävän alustalla tehdyksi ja ”Suoritusten eteneminen” -lohkosta he näkivät, kuinka pitkällä olivat suorituksissa. [3] Pakollisia tehtäviä sai tehdä viikoilla 38–48 ja vapaavalintaisia pystyi tekemään pitempään viikoilla 38–5. Pakollisten tehtävien palautusaika päättyi 30.11.2023 ja vapaavalintaisten tehtävien palautusaika puolestaan 30.1.2024.
Opiskelijoiden digituki koulutuksen aikana
Digituki aloitettiin heti koulutuksen alussa yhteisenä orientaatiopäivänä. Digiasiantuntijan johdolla käytiin yhdessä läpi pääasiat digitaalisista palveluista ja opiskelijat saivat esittää kysymyksiä. Seuraavalle päivälle oli järjestetty jokaiseen korkeakouluun digituki paikan päälle. Näihin ilmoittauduttiin aloituspäivän aikana ja kunkin korkeakoulun vastaanottoajat, vastuuhenkilöt ja yhteystiedot käytiin läpi. Oulussa digitukea järjestettiin paikan päällä sekä Oulussa ja muilla paikkakunnilla digiasiantuntijan vetämänä myös Zoomissa niille, ketkä eivät päässeet paikan päälle. Paikan päälle digitukea saamaan ei saapunut yhtään henkilöä, linjoilla useammilta paikkakunnilta oli yhteensä noin 30 henkilöä.
Koulutuksen alkuvaiheessa järjestettiin yhteisiä Zoom-tapaamisia, joiden aikataulut ilmoitettiin opiskelijoille Moodlessa (kuva 3). Venäjän kielituki oli olennainen osa näitä tapaamisia. Tietotekninen sanasto oli haastavaa myös pitkälle englantia opiskelleille, koska se on suurelta osin erikoistunutta ammattisanastoa. Yhteisten tapaamisten jälkeen Moodlen yleinen digituki vaihtui yksilötueksi, jolloin opiskelijoiden ilmoittautuminen tapahtui suoraan digiasiantuntijalle sähköpostia lähettämällä ja sopimalla digituen toteutusajan yhdessä. Keskustelut käytiin englanniksi.
Opiskelijoiden digitukeen liittyvät ohjaustarpeet vaihtelivat, mutta suurin osa niistä liittyi opiskelun alkuvaiheeseen. Kysytyimmät aiheet olivat:
- opiskelijoiden kirjautuminen Moodleen
- sähköpostitilien aktivointi
- Zoomiin kirjautuminen ja pääsy
- digitaalinen kommunikaatio opiskelijoiden ja opettajien välillä
- ryhmätyö Zoom-järjestelmän kautta
- kotitehtävien lataaminen Moodleen.
Opiskelijoiden kokemukset
Opintojakso koettiin olennaiseksi osaksi opintoja ja opiskelutaitoja Suomessa. Oppimisalusta oli opiskelijoiden mielestä onnistunut. Sen koettiin tarjoavan monipuolista tietoa ja omaa edistymistä oli helppo seurata. Alkuinfo oli selvästi tarpeellinen, ilman Moodlen käytön opastusta verkko-oppiminen olisi ollut hankalampaa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, koska se auttoi heitä etenemään opinnoissa. Venäjänkielisestä kielituesta ohjaamisen yhteydessä oltiin todella tyytyväisiä.
Tasotestit ja tietotekniikan haltuunotto alussa tärkeää
Mikäli vastaavanlainen verkossa tehtävä koulutuskokonaisuus järjestetään tulevaisuudessa, olisi alun tietoteknisten taitojen haltuunottoon hyvä panostaa vielä enemmän. Esimerkiksi heti koulutuksen alussa voisi olla muutama tehokas intensiivipäivä käytettävistä ohjelmista ja järjestelmistä. Tätä tukee opiskelijoiden toive lähiopetuksesta verkkototeutuksessa käsitellyistä aiheista. Myös tasotestit osaamisesta olisivat olleet hyödyllisiä. Niiden avulla olisi voitu tehdä muun muassa osaamisen tunnustamista ja opetuksen eriyttämistä.
Pia Puustjärvi
lehtori, digimentori
PrepProg-hankkeen digiasiantuntija
ICT ja liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu
Denis Pugachev
projektisuunnittelija SIMHE-Ukraina-hankkeessa
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu
Katri Kosonen
yliopettaja
SIMHEn projektipäällikkö
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu
Preparatory Programme ─ Preparatory Programme for Higher Education Studies in English -hanke Tavoitteet: Tavoite 1: Luoda korkeakoulujen välisenä yhteistyönä vieraskielinen korkeakouluopintoihin valmentava koulutus. Tavoite 2: Tilapäistä suojelua löytävät tietoa vieraskielisistä korkeakouluopintoihin valmentavista koulutuksista. Tavoite 3: Korkeakoulujen toimintakulttuuri edistää tilapäistä suojelua saaneiden osallisuutta ja integraatiota korkeakouluyhteisöön, yhteiskuntaan ja työelämään verkostomaista yhteistyötä hyödyntäen. Kesto: 1.9.2022─31.8.2024 Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö Koordinaattori: Oulun ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Karelia-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Arcada, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu
Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa
Lähteet
[1] Preparatory Programme for Higher Education Studies in English. (2023). Course Details. https://www.prepprog.fi/course-in-detail/
[2] Matilainen, J. (2024). Suomi digitalisaation edelläkävijä, mutta parannettavaakin vielä löytyy. Finnet-liitto ry. https://www.finnet.fi/suomi-digitalisaation-edellakavija/
[3] Karelia-ammattikorkeakoulu. (2024). Moodlen kirjautumissivu. https://m.karelia.fi/login/index.php
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.