Asunnottomat ovat yhteiskuntamme haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joilla voi olla moninaisia erityisen tuen tarpeita. Oulun Kenttätien asunnottomien hätämajoituksesta on jouduttu käännyttämään apua tarvitsevia ovelta, eikä kaikille yöpyjille ole riittänyt tilaa. Kuntien asumisneuvonnan ja hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden rooli tulee olemaan jatkossa entistä merkittävämmässä roolissa asunnottomuustyössä. Oulun kaupungin asunnottomuustyötä kehitettiin Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnäytetyössä laatimalla prosessi moniammatilliselle yhteistyölle asumisen haasteiden parissa toimivien kanssa.

Valokuva, jossa ihminen nukkuu kadulla.
Vuonna 2023 Oulussa oli 143 asunnotonta (kuva: Ben_Kerckx/pixabay.com).

Asunnottomuuden haasteet koskevat monia hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia suomalaisia. Parisuhteen päättyminen, elämänkriisit, sairaudet tai elämänhallintaan tai talouteen liittyvät ongelmat voivat pahimmillaan suistaa asunnottomuuteen. Useat eri alojen ammattilaiset työskentelevät päivittäin asunnottomuuden haittojen vähentämiseksi. Työkenttä on hallinnollisesti epäselvä ja vaatii työntekijöiltä laajaa osaamista. Aiemman tutkimuksen mukaan asumispolitiikka on hallinnallisesti pirstaleista ja moniammatillista yhteistyötä asumisneuvonnan ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa tulisi kehittää. [1]

Asumisen ongelmat

Kärjistyneimmillään asumisen ongelmat näkyvät asunnottomuutena. Suomessa oli vuoden 2022 marraskuussa 3 686 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomaksi määritellään henkilö, jolla ei ole omaa vuokra- tai omistusasuntoa, ja joka elää ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa tai tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi. Pitkäaikaisasunnottomalla henkilöllä on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, esimerkiksi velka-, päihde- tai mielenterveysongelma. Hänen asunnottomuutensa on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalveluiden puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. [2]

Oulussa asunnottomien määrä on pysynyt samankaltaisena viime vuosina. Pitkäaikaisasunnottomana on paljon henkilöitä, joiden asunnottomuus on uusiutunut vuosien saatossa toistuvasti, mikä kertoo asiakkaiden elämän haasteiden moninaisuudesta tai siitä, että heidän asuttamisensa on vaikeaa. Heidän tarpeitaan vastaavia asumispaikkoja ei joko vielä ole olemassa tai heidän asumisentaitonsa nykyisissä asumisratkaisuissa ovat rajalliset. Naisten ja maahanmuuttajataustaisten asunnottomien osuus on kasvanut Oulussa huomattavasti viime vuosien aikana. [2]

Asumisen verkostojen yhteistyön kehittäminen YAMK-opinnäytetyössä

Asumisneuvonta aloitti toimintansa Oulussa vuonna 2023. Palvelu tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa asumiseen liittyvissä pulmatilanteissa asumismuodosta riippumatta. YAMK-opinnäytetyössä toimintaa kehitettiin selvittämällä asumisen ongelmien parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä moniammatillisen yhteistyön nykytilasta ja kehittämistarpeista Oulussa.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisella lähestymistavalla. Webropolilla toteutettuun kyselyyn vastasi 28 ammattilaista muun muassa velkaneuvonnasta, pelastustoimesta sekä sosiaalityöstä. Kehittämisvaiheessa 14 verkoston ammattilaista osallistui aivoriihimenetelmää hyödyntävään työpajaan, [3] jossa kehitettiin verkostoyhteistyön prosessi asumisen verkostoille.

Verkostotyön lähtötilanne asumisen verkostoissa

Tulosten mukaan asiakkailla on usein moninaisia asumisen haasteita, ja heidän auttamisekseen tarvitaan moniammatillista osaamista. Usein asumisen haasteita aiheuttivat puutteelliset elämänhallinnan taidot. Yli 70 prosenttia vastaajista oli kohdannut työssään asunnon siivottomuutta, asumiskulujen maksuvaikeutta sekä turvallisuusuhkia. Vastaajista 21 prosenttia oli kohdannut lisäksi muita asumisenhaasteita, kuten asunnon tuholaisongelmia, kannabiksen viljelyyn liittyviä haittoja, asunnottomuuden uhkaa, naapuririitaa, häiriöasumista tai remontista aiheutuvia muuttoja. [4]

Tulosten mukaan verkostotyöstä puuttuu yhteistyön koordinointi ja johtaminen. [4] Toimiva verkostoyhteistyö edellyttää yhteisen tavoitteen määrittelemistä, joka edesauttaa verkostomaisen toiminnan vakiinnuttamista [1]. Asiakkaan etu olisi, että asumisen tuen palveluissa ammattilaiset työskentelevät moniammatillisesti verkostoyhteistyössä. [4]

Tulosten mukaan selkeä roolitus ja palveluprosessin johtaminen edistäisivät asiakkaan tilannetta ja verkoston jäsenten toimintaa. Palveluprosessia voitaisiin selkeyttää tarkastelemalla ammattilaisten toimintatapoja ja laatimalla selkeät roolitukset. Toimintatapojen arvioiminen mahdollistaisi haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan arvostavan kohtaamisen ja selkeyttäisi tavoitteita asiakkaan hyväksi tehtävässä työssä. [4]

Vastaajat kuvasivat verkostotyön tärkeyttä etenkin silloin, kun asiakkaalla on asunnottomuuden uhkaa lisääviä tekijöitä, kuten vakava mielenterveys- tai päihdeongelma tai useita samanaikaisia asumisen haasteita. Asiakkaan äkillinen tarve saada asunto, häätöuhka, asunnon turvallisuutta heikentävä tavarakuorma, asiakkaan talousongelmat tai moninainen tuen tarve vaikeuttavat tilanteen selvittämistä yksin työskennellessä. Kasaantuessaan ongelmat heikentävät asiakkaan tilannetta entisestään. Ennaltaehkäisy varhaisessa vaiheessa koettiin tärkeäksi. Ammattilaisten verkostotyön lisääminen helpottaa kommunikointia heidän välillään, ja lisää ymmärrystä toisten tehtävänkuvasta. Toimivan verkostotyön koettiin vähentävän päällekkäistä työtä ja varhaisen vaiheen yhteydenotolla voitaisiin ehkäistä ongelmien kasaantumista. [4]

Asumisneuvonta koettiin tärkeäksi palveluksi, joka tuki omaa työtä. Asumisneuvonnalta toivottiin tietoa asumisneuvontaprosessiin kuuluvista asioista. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa uusista vuokrayrityksistä, yhteistyökumppaneiden yhteystiedoista sekä ajantasaisia tilannekatsauksia vuokra-asuntotilanteesta. He toivoivat konkreettista apua asunnon hankkimiseen yhdessä asiakkaan kanssa sekä esimerkiksi tietoa siitä, miltä taholta luottotiedoton henkilö voi asuntoa kysellä. [4]

Raamit yhteistyölle kehittämistyöpajassa

Kehittämistyöpajassa asumisen verkostoille tuotettiin yhteistyön prosessikuvaus. Yhteistyön koordinoijaksi ja koollekutsujaksi valikoitui yksimielisesti Oulun asumisneuvonta, joka toimii verkoston johtajana ja yhteistyön vastuullisena kehittäjänä. Asumisneuvonnan tehtävänä on ylläpitää yhteistyötä sekä selkiyttää sen päämääriä ja tavoitteita. Työpajassa sovittiin, että asumisneuvonta perustaa asumisen haasteiden parissa työskenteleville ammattilaisille matalan kynnyksen yhteydenottokanavan, jossa ammattilaiset voivat olla yhteydessä toisiinsa. [4]

Asumisneuvonta ottaa lisäksi käyttöön ammattilaisille suunnatun puhelinajan ja säännölliset verkostopalaverit. Tapaamisissa käsitellään tuloksissa tunnistettuja asioita, saadaan tietoa vuokrayrityksistä ja Oulun vuokra-asuntotilanteesta ja kartoitetaan verkoston koulutustarpeita. Johtaminen koettiin tärkeäksi uuden prosessin vakiintumisessa, ja johtajilta toivottiin kannustavaa asennetta kehittämiseen, ideointiin ja osallistumiseen. [4] Verkostojohtajan vastuulla on tukea ja arvioida verkoston toimintaa. [5]

Asunnottomuus on sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta

Asunnottomuus on ihmisoikeuskysymys, [6] vakavin syrjäytymisen muoto, ja sitä voidaan pitää yhteiskunnallisena sosiaalisen oikeudenmukaisuuden barometrinä. [7] Asunnottomat tarvitsevat usein erityistä tukea. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen ja psyykkisen vamman, sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. [8]

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ei ole sidottu tiettyyn diagnoosiin tai vammaan. Vamma tai sairaus voi kuitenkin aiheuttaa erityisen tuen tarvetta. Erityisen tuen tarve voi johtua myös toimimattomasta palvelujärjestelmästä tai oikeanlaisten ja oikea-aikaisten palvelujen saatavuudesta. [9]

Erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön riskitekijöiksi on tunnistettu sosiaalisen verkoston puute, taloudelliset ongelmat, peliongelmat, lähisuhdeväkivalta ja iäkkyys. Asunnottomuus, kognitiiviset häiriöt, kriisitilanteet, rikoskierteessä oleminen, ihmiskaupan uhrius, luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä paperittomuus ovat myös keskeisiä riskitekijöitä. [10] Asunnottomuus on lisääntyvä ilmiö ikääntyneiden keskuudessa, sillä ikääntyneiden köyhyys on yleistynyt. [11]

Pitkäaikaisasunnottomuudella voi olla vakavia terveydellisiä seurauksia asianosaisille. Kuolleisuus alkoholi- ja päihdemyrkytyksiin on korkeaa asunnottomilla. Heidän kuolleisuutensa kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja syöpään, on muuta väestöä huomattavasti korkeampaa, vaikka nämä sairaudet olisivatkin hoidettavissa. [7] Kansainvälisesti tarkasteltuna HIV on yleisempää asunnottomilla kuin muulla väestöllä. [12]

Kylmissä ja kosteissa oloissa sekä täyteen ahdetussa tilapäismajoituksessa asuminen altistaa hengitystiesairauksille ja loukkaantumisille sekä aiheuttaa iho-ongelmia, turvattomuutta ja ahdistusta. [13] Naisten asunnottomuuden taustalla on usein perheväkivaltaa, ja he ovat alttiina joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. [6] Tilapäismajoituksissa asuvien perheiden vanhemmilla oli masennusta ja ahdistusta, ja he kokivat joutuneensa eristetyiksi muusta yhteiskunnasta. Nämä perheet käyttävät runsaasti akuutteja terveyspalveluita. [14]

Kohti asunnottomuuden poistamista

Asunnottomuuteen vaikuttavat ilmiöt ovat ajankohtaisia Oulussakin. Vuonna 2023 Oulun tilapäismajoitus ei kyennyt tarjoamaan yösijaa kaikille tarvitseville maaliskuun pakkasissa. [15] Tilapäismajoituksen kapasiteettia on lisätty kesällä 2024 [16]. Sosiaaliturvaan tehdyt muutokset, kuten yleisen asumistuen leikkaaminen, voivat tulevaisuudessa vaikuttaa asumiseen ja asunnottomuuteen. Perustoimeentulon asiakkaiden tarve etsiä edullisempia asuntoja lisää edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja voi vahvistaa pienituloisuuden alueellisia keskittymiä. Nämä ilmiöt lisäävät entisestään asumisneuvonnan tarvetta sekä korostavat verkostojen moniammatillisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden auttamiseksi. [17]

Valokuva, jossa ihminen istuu penkillä joen rannassa.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tulee panostaa toimijoiden yhteistyöhön ja ennaltaehkäisyyn (kuva: MabelAmbe/pixabay.com).

Ennaltaehkäisy on paras suoja asunnottomuutta vastaan [18]. Asunnottomuuden vähentämiseen tarvitaan moniammatillisen yhteistyön kehittämisen lisäksi konkreettisia toimenpiteitä. Kohtuuhintaisten ja valtion tukemien asuntojen tarjontaa tulee lisätä sekä vahvistaa asunnottomuustyön osaamista, saatavuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. [19] ”Asunto ensin” periaate on osoittanut vaikuttavaksi keinoksi asunnottomuuden vähentämisessä. [19] [20]

Asunnottomuuden väheneminen on kansantaloudellinen asia [21]. Oulussa on viime vuosina tehty kaupungin asunnottomuusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja ASTE-hankkeessa kehitettiin asumissosiaalityötä sekä asunnottomien sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuoden 2022 aikana hankkeen avulla mahdollistettiin asuminen 83:lle asunnottomana olleelle henkilölle ja tavoitettiin asumis-, sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin 243 henkilöä, jotka eivät aiemmin olleet palveluiden piirissä tai olivat kiinnittyneet niihin heikosti. ASTE-toiminta vakinaistettiin lokakuussa 2022 osaksi Oulun kaupungin päihdeasumispalveluiden työtä. [2]

Oulussa järjestetään sosiaalihuoltolain [8] mukaisia asumispalveluja heikoimmassa asemassa oleville erityistä tukea tarvitseville, kuten päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Yksityisten palveluntarjoajien lisäksi heille tarjotaan Oulun alueellista tuettua asumispalvelua sekä kehitetään kevyempiä tuettuja asumisratkaisuja yleiseen asumiskantaan. Sosiaalista kuntoutusta järjestetään vuosittain noin 600–700 oululaiselle, ja alueellinen ohjaajapalvelu tarjoaa kotiin annettavaa ohjausta henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oman elämän hallinnassa. Palveluiden yhtenä tavoitteena on asunnottomuuden riskitekijöiden vähentäminen. [2]

Asumiskannassa tapahtuva mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukiasuminen on yhteiskunnan kannalta edullisempaa kuin asunnottomuuden hoitaminen vankiloissa, sairaaloissa ja päihdelaitoksissa. Kustannussäästöt ovat yhden ihmisen osalta olleet jopa 15 000 euroa vuosittain. [21] Ennaltaehkäisy toteutuu parhaiten tilanteessa, jossa asumissosiaalityö ja asumisen puheeksi ottaminen ovat vakiintuneita käytäntöjä ja verkostoyhteistyötä tehdään laajasti perustuen yhteisiin käytänteisiin. [18] Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää verkostoyhteistyön kehittämisessä, joka edesauttaa asumisen ongelmien ratkaisemista.

Valokuva, jossa kädet ja niissä avain, jossa on talonmuotoinen avaimenperä.
Asumisneuvonnan vaikuttavuutta tukee moniammatillinen yhteistyö (RDNE Stock project/pexels.com).



Tarja Matila
Valmistunut sosionomiksi (ylempi AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelmasta

Sanna Äijälä
Valmistunut sosionomiksi (ylempi AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelmasta

Sirpa Tölli
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Sanna Kurttila
lehtori
Hyvinvointi ja kulttuuri
Oulun ammattikorkeakoulu

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Matila, T., & Äijälä, S. (2024). Oulun kaupungin asumisneuvonnan kehittäminen. Prosessin luominen sujuvammalle moniammatilliselle yhteistyölle [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -tutkinto-ohjelma]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110877

Lähteet

[1] Niiranen, V. (2016). Uudistuvat verkostot ja yhteistyörakenteet johtamisessa. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.), Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Trepo. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0344-0

[2] Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. (2022). Asunnottomat 2022. https://www.ara.fi/download/noname/%7BA3E6CBD0-0A5D-4DDC-96E5-A5DAE2891386%7D/179513

[3] Innokylä. (Julkaisuaika tuntematon). Aivoriihi. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/aivoriihi

[4] Matila, T., & Äijälä, S. (2024). Oulun kaupungin asumisneuvonnan kehittäminen. Prosessin luominen sujuvammalle moniammatilliselle yhteistyölle [YAMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110877

[5] Valtioneuvoston kanslia. (2019). Verkostojohtamisen opas. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-710-9

[6] Kneck, Å., Mattsson, E., Salzmann-Erikson, M., & Klarare, A. (2021). “Stripped of dignity” – Women in homelessness and their perspectives of healthcare services. A qualitative study. International Journal of Nursing Studies, 120, 103974. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2021.103974

[7] Aldridge, R. (2019). Homelessness: a barometer of social justice. The Lancet Public Health, 5(1), e2–e3. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(19)30240-3

[8] Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

[9] Sosiaali- ja terveysministeriö. (2017). Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3959-2

[10] Pesonen, N. (2019). Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Sosiaalityöntekijöiden määrittelyitä ja pohdintoja käytännön kontekstissaan. Helsingin yliopisto. https://www.socca.fi/files/8160/Raportti_Erityisen_tuen_tarpeessa_olevat_asiakkaat_-_sosiaalityontekijoiden_maarittelyita_ja_pohdintoja_Nia_Pesonen.pdf

[11] Grenier, A., Barken, R., Sussman, T., Rothwell, D., Bourgeois-Guérin, V., & Lavoie, J-P. (2016). A Literature Review of Homelessness and Aging: Suggestions for a Policy and Practice-Relevant Research Agenda. Canadian Journal on Aging, 35(1), 28–41. https://doi.org/10.1017/s0714980815000616

[12] Acorda, D.E., Jones, J.T., & Maria, D.S. (2021). Acceptability of a Just-in-Time Adaptive Intervention for HIV Prevention among Youth Experiencing Homelessness: A Qualitative Analysis. Journal of Health Care for the Poor and Underserved, 32(2), 25–42. https://dx.doi.org/10.1353/hpu.2021.0049

[13] Fransham, M., & Dorling, D. (2018). Homelessness and public health. Editorials. BMJ, 360(k214). https://doi.org/10.1136/bmj.k214

[14] Croft, L.A., Marossy, A., Wilson, T., & Atabong, A. (2020). A building concern? The health needs of families in temporary accommodation. Journal of Public Health, 43(3), 581–586. https://doi.org/10.1093/pubmed/fdaa056

[15] Komonen, I. (24.3.2024). Kun Jami Korpela, 26, käännytetään Kenttätieltä, yöpaikka löytyy Valkeasta tai Oulun rappukäytävistä – ”Ei koskaan tiedä, kuka hörhö siihen saattaa tulla”. Kaleva. https://www.kaleva.fi/kun-jami-korpela-26-kaannytetaan-kenttatielta-yopa/6250752

[16] Pohde. (5.6.2024). Kenttätien palvelukeskus Oulussa muuttaa Kontinkankaalle [uutinen]. https://pohde.fi/ajankohtaista/uutiset/kenttatien-palvelukeskus-oulussa-muuttaa-kontinkankaalle/

[17] Kansaneläkelaitos. (2024). Muutokset työttömyystukeen, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen. https://www.kela.fi/muutokset-tukiin

[18] Kaakinen, J. (2023). Kotiin. Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/documents/1410903/40549091/Selvitysraportti+asunnottomuuden+poistamiseksi+vuoteen+2023+mennessa.pdf

[19] Y-Säätiö. (Julkaisuaika tuntematon). Asunnottomuusohjelmat. https://ysaatio.fi/asunto-ensin/ohjelma/

[20] Katz, M. H. (2017). Homelessness — Challenges and Progress. JAMA, 318(23), 2293–2294. http://dx.doi.org/10.1001/jama.2017.15875

[21] Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, & Kaupunkitutkimus TA Oy. (2011). Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset. Ympäristöministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3848-5